Astma on suomalaisten lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä potee noin 4-10 prosenttia kouluikäisistä lapsista. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu astman kulkua imeväisiän hengitysvaikeuksista aikuisuuteen saakka.
Lääketieteen lisensiaatti Eija Piippo-Savolaisen väitöstutkimuksessa seurattiin varhaislapsuudessaan ilmatiehyiden tulehduksen ja keuhkokuumeen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten astmatilannetta vauvaiästä aina 18-20 vuoden ikään saakka.
Eija Piippo-Savolaisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka astmariski vähenee iän ja kasvun myötä ilmatiehyiden tulehduksen jälkeen, niin alttius astmaan nousee jälleen nuorella aikuisiällä. Muita astman riskitekijöitä ovat muun muassa varhainen atopia ja vanhemman astma.
Tutkimuksen mukaan lääkärin diagnosoima astma oli aikuisena 30 prosentilla ilmatiehyiden tulehduksen ja 15 prosentilla keuhkokuumeen vauvana sairastaneista. Mutta miksi virustulehdus lisää astmariskiä?
Eija Piippo-Savolainen toteaa, että äidin tupakointi raskausaikana tai lapsen ollessa pieni näyttää aiheuttavan pysyviä vaurioita lapsen hengitysteihin. Pienten lasten vanhempia tulisi hänen mukaansa kannustaa tupakoimattomuuteen entistä voimakkaammin.
Toisaalta terveydenhuollon haasteena on tutkimuksessa todettu diagnosoimattomien astmatapausten suuri määrä.
Eija Piippo-Savolaisen lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Vinkuva vauva – astmainen aikuinen? Aikuisastma, keuhkoputkien supistumisherkkyys ja keuhkojen toiminta varhaislapsuudessa sairaalahoitoa vaatineen ilmatiehyttulehduksen jälkeen tarkastettiin Kuopion yliopistossa 9.12.2006.
Haastateltavana:
Tämä sivu on arkistoitu.
Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.