|
Lyhyesti - uutisia, ajankohtaista
Tältä sivulta löydät Kantin tuottamaa
ja kerämää uutismateriaalia - lyhyesti ja ytimekkäästi. |
| |
|
| |
Maaseudulla
tarvitaan kokonaisvaltaista kestävän kehityksen
politiikkaa
Ajatus koko yhteiskuntaa läpäisevästä
kestävästä kehityksestä ei toteudu, jos
kestävää kehitystä tavoitellaan vain hanketoiminnan
avulla. Kestävän kehityksen hankkeet ja uuden luonnonkäytön
elinkeinot tarvitsevat tuekseen kokonaisvaltaista eri toimijoita
yhdistävää maaseudun kestävän kehityksen
politiikkaa, jonka muotoilu ei jää yksinomaan ympäristöhallinnon
tehtäväksi, näin todetaan YTL Ilkka Eiston
tuoresessa väitöskirjatutkimuksessa.
Eisto tutki paikallisesti kestävän kehityksen ja
ympäristölähtöisen kehittämistoiminnan
suhdetta Pohjois-Karjalan harvaanasutulla maaseudulla. Paikallisesti
kestävä kehitys ilmenee vähittäisenä
muutoksena, jossa aiempaa paremmin luontoarvot huomioiva toiminta
saa sijaa teollisen luonnonkäytön rinnalla. Tutkimuksen
keskeinen havainto on, että vastoin poliittisen kestävyysretoriikan
antamaa kuvaa, paikallistasolla kestävä kehitys
ilmenee hajanaisina hankkeina, joissa erottuu yksittäisiä
paikallisesti kestävän kehityksen piirteitä.
Tutkimus pohtii, onko kestävän kehityksen toiminta
eriytymässä muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta
erilliseksi toiminnan saarekkeeksi. Ympäristölähtöistä
kehittämistoimintaa rasittavat hanketoiminnalle tyypilliset
ongelmat, kuten toiminnan lyhytjänteisyys, toteuttajien
vaihtuvuus sekä luotujen käytäntöjen heikko
juurtuminen osaksi toteuttajaorganisaatioiden perustoimintoja.
Eisto toteaa, että kestävän kehityksen paikallisten
käytäntöjen aikaansaaminen edellyttää
sekä paikallisilta että kansallisilta toimijoilta
ja organisaatioilta kykyä hahmottaa omaa toimintaansa
paikallisyhteisöjen näkökulmasta. Tärkeää
on myös osata soveltaa ja uudistaa yhtenäisiä
toimintakäytäntöjä paikallisia erityispiirteitä
vastaaviksi. Samalla on kuitenkin oltava myös selvillä
myös ylialueellisten kehitys- ja muutosprosessien paikallisista
sidoksista ja vaikutusmekanismeista. On myös tiedostettava,
että paikallisesti toimiviksi osoittautuvat ratkaisut
voivat vaihdella suuresti.
YTM Ilkka Eiston väitöskirjatutkimus tarkastetaan
Joensuun yliopistossa 5.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun
yliopisto
|
4.12.2009 |
| |
|
| |
Erilaisten
kulttuurien kohtaaminen asiakaspalvelutilanteissa haastavaa
Viranomaiset tarvitsevat parempia valmiuksia kulttuurien
välisissä asiakaspalvelutilanteissa, todetaan FM
Sari Hammar-Suutarin väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa
tarkastellaan suomalaisten viranomaisten valmiuksia kohdata
kulttuurisesti erilaisiksi kokemiaan asiakkaita sekä
virkailijoiden sopeutumisprosessia työn ja asiakaskunnan
monimuotoistuessa.
Kulttuurien väliset asiakaspalvelutilanteet koetaan
monesti molemminpuolin turhauttavina, syynä on usein
palvelun tarpeiden ja tarjonnan kohtaamattomuus, mutta myös
kielivaikeudet ja kulttuuriksi tunnistettujen piirteiden vuorovaikutukseen
tuoma outous voivat vaikeuttaa kanssakäymistä. Virkailijat
nostavat esille erilaisuutta asiakaspalvelutilanteeseen tuovista
seikoista muun muassa ulkonäköön, ymmärtämiseen,
käytökseen ja asiointivalmiuksiin liittyviä
tekijöitä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset viranomaiset
tiedostavat tarvitsevansa parempia kulttuurien välisen
työn valmiuksia, mutta pyrkimykset työn kehittämiseen
ovat jääneet vielä pinnallisiksi. Tutkimuksessa
toteutetut työyhteisöjen kehittämiskokeilut
kuitenkin osoittivat, että pitkäjänteisemmän
osallistavan työskentelyn avulla voidaan saavuttaa kehittymistä
asenteiden, tietämyksen, taitojen ja toiminnan alueilla.
Yhdenvertaisempaan asiakaspalveluun pyrkiminen edellyttää
kuitenkin erityisen oppimisprosessin läpikäymistä.
Lisäksi tarvitaan valmiutta muutokseen, tarpeeksi vahvaa
tahtotilaa ja sitoutumisen astetta sekä kykyä sijoittaa
uudet merkitykset tarkoituksenmukaisella tavalla käytäntöön.
Virkailijoiden työskentelyolosuhteisiin voidaan vaikuttaa
turvaamalla riittävä tiedonkulku - niin viranomaisorganisaatioiden
sisällä kuin niiden ulkopuolellakin - jotta
virkailijoiden työssään kohtaamien tilanteiden
luonne voidaan huomioida erilaisia heidän työtään
ohjaavia toimintaohjeita, lakeja ja säädöksiä
laadittaessa.
FM Sari Hammar-Suutarin väitöskirja tarkastetaan
Joensuun yliopistossa 4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun
yliopisto
|
4.12.2009 |
| |
|
| |
Työn
räätälöinti vajaakuntoisten työllistämisen
haasteena
Yritysten näkökulmasta suurin haaste vajaakuntoisten
työllistymisessä on työn räätälöinti,
todetaan YTL Tuula Kukkosen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluvassa
väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimus kohdistuu työnantajien
käsityksiin vajaakuntoisten työllistymistä
koskevasta yritysten sosiaalisesta vastuusta sekä vajaakuntoisten
työkyvystä ja työkyvyn osa-alueiden merkityksestä
työllistämisessä.
Yritysten sosiaaliselle vastuulle esitetyt perustelut ovat
useimmiten taloudellisia perusteluja. Näitä voidaan
jaotella välittömiin taloudellisiin perusteluihin,
jotka liittyvät yrityksen kannattavuuteen sekä välillisiin
taloudellisiin perusteluihin, jotka liittyvät kannattavuuteen
esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen kautta. Eettiset
ja sosiaaliset perustelut riittävät harvoin sellaisenaan
sosiaalisen vastuun perusteluksi; myös niillä perusteltavalta
sosiaaliselta vastuulta odotetaan vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen.
Vajaakuntoisten työllistämisessä nähdään
olevan työturvallisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä
riskejä. Työyhteisön suhtautumisella on suuri
vaikutus johdon tekemiin rekrytointipäätöksiin.
Merkittävin haaste vajaakuntoisten työllistymisessä
on yritysten näkökulmasta työn räätälöinti,
joka koetaan aikaa vieväksi, työyhteisön suhtautumiseen
kielteisesti vaikuttavaksi sekä erityistä osaamista
vaativaksi. Vajaakuntoisten työllistämiseen liittyvään
suhtautumiseen vaikuttaa myös se, minkälaisia kokemuksia
yrityksissä on työssä olevien työntekijöiden
työkykymuutosten edellyttämästä työn
räätälöinnistä.
Kukkosen tutkimuksessa esitetään vajaakuntoisten
työllistymistä tukevan toiminnan kehittämisehdotuksia,
joista keskeisimmät ovat työnantajan roolin vahvistaminen,
työnantajien rekrytointiperusteiden analyysi sekä
sosiaalisen vastuun perustelujen mukaan eriytyvä työllistymisen
tukeminen.
YTL Tuula Kukkosen väitöskirja tarkastetaan Joensuun
yliopistossa 4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun
yliopisto
|
4.12.2009 |
| |
|
| |
Biohajoavista
levy-ruuvi -kiinnitysmenetelmistä hyviä kokemuksia
FM, TtM Petteri Väänäsen väitöskirjatutkimuksessa
selvitettiin uudentyyppisten biohajoavasta polymeeristä
valmistettujen levy-ruuvi -kiinnitysmenetelmien soveltuvuutta
uusiin kliinisiin käyttökohteisiin.
Luunmurtumien kiinnityksessä käytetään
yleensä metallisia luunkiinnitysimplantteja joilla murtumalinja
tuetaan luutumisen ajaksi. Usein metalliset implantit poistetaan
leikkauksessa murtuman parantumisen jälkeen, joka tuottaa
lisäkustannuksia ja aiheuttaa potilaalle turhia leikkausriskejä
biohajoavien kiinnitysmenetelmien käyttöön
verrattuna.
Ennen kuin biohajoava luunkiinnitysimplantti voidaan hyväksyä
laajamittaiseen kliiniseen käyttöön, täytyy
sen turvallisuus ja soveltuvuus varmistaa ja osoittaa. Verrattuna
perinteisiin metallisiin implantteihin biohajoavien implanttien
ominaisuudet muuttuvat lyhyessäkin ajassa huomattavasti
ja näin ollen niiden testaus vaatii erityistä huomiota.
Väänäsen tutkimuksissa mm. mallinnettiin biomekaanisesti
nilkkamurtuman kiinnitystä, kiinnityksen kokemaa fysiologista
kuormitusta sekä elimistön aikaansaamia hajoamisolosuhteita
ilman eläinkokeita. Lisäksi kokeellisesti varmistettiin
toisen biohajoavan levy-ruuvi kiinnitysmenetelmän biohajoamisnopeus
laboratorio-olosuhteissa. Kliinisessä testauksessa kyseistä
kiinnitysmenetelmää käytettiin ensimmäisen
kerran metallikiinnityksen sijaan lonkkatekonivelleikkauksen
yhteydessä luusiirteen paikalla pysymisen varmistamiseen
menestyksekkäästi kuudella potilaalla.
Väitöskirjan tulosten perusteella kokeellisesti
ja kliinisesti tutkitut biohajoavat levy-ruuvi -kiinnitysmenetelmät
soveltuvat lujuus- sekä biohajoamisominaisuuksiensa puolesta
käytettäviksi uusissa kliinisissä sovellutuksissa.
Kliininen soveltuvuus ja tehokkuus tulee kuitenkin varmistaa
laajemmalla, sokkoutetulla, sovellutuskohtaisella kliinisellä
vertailututkimuksella.
FM, TtM Petteri Väänäsen väitöskirja
tarkastetaan Kuopion yliopistossa 5.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
3.12.2009 |
| |
|
| |
Iäkkäiden
lonkkamurtumat yleistyneet
Ikääntyneille sattuu entistä enemmän
lonkkamurtumia, ja psyykenlääkkeiden käyttäjille
useammin kuin muille, totesi Eija Lönnroos väitöstutkimuksessaan.
Ikääntyneille sattuneiden lonkkamurtumien määrä
kasvoi Keski-Suomessa 70 prosentilla vuosikymmenen aikana,
vuosina 2002-2003 sattui 597 lonkkamurtumaa. Tyypillinen
lonkkamurtumapotilas oli yli 80-vuotias kotona asuva nainen,
ja tavallisimmin lonkkamurtuma syntyi sisätiloissa kaatumisen
seurauksena. Arviolta joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa merkittävän
vamman.
Lonkan uusintamurtumien osuus oli tuntuva, uusintamurtuman
sai viisi prosenttia potilaista vuoden kuluttua ja kahdeksan
prosenttia kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä
murtumasta. Kolmannes lonkkamurtumapotilaista kuoli murtuman
jälkeisenä vuotena. Alueen samanikäiseen väestöön
nähden lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus oli kolminkertainen.
Suurin osa ikääntyneiden tapaturmista syntyy kaatumisen
seurauksena, niin myös valtaosa lonkkamurtumista. Kaatumisalttius
lisääntyy iän ja terveydentilan heikkenemisen
myötä, mutta myös psyykenlääkkeet
voivat lisätä iäkkäiden kaatumisvaaraa.
Kolmannes kotona asuvista ja yli puolet laitoksissa asuvista
yli 65-vuotiaista kaatuu vuosittain ainakin kerran.
LL Eija Lönnroosin väitöskirja tarkastetaan
Kuopion yliopistossa 5.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
3.12.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopiston tiedekuntien johto on valittu
Itä-Suomen yliopiston hallitus on valinnut dekaanit
ja varadekaanit neljän tiedekunnan johtoon.
Filosofisen tiedekunnan dekaaniksi valittiin professori Markku
Filppula ja varadekaaniksi professori Hannu Savolainen.
Professori Timo Jääskeläinen johtaa dekaaninan
luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaa. Varadekaani
valitaan 22. joulukuuta 2009.
Terveystieteiden tiedekuntaa johtavat professori Jukka Mönkkönen
dekaanina ja professori Hilkka Soininen hänen varahenkilönään.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaaniksi
valittiin professori Juha Kinnunen ja varadekaaniksi professori
Harri Siiskonen.
Hallitus teki valinnat rehtorin esityksestä tiedekuntaneuvostoa
kuultuaan. Ensi vuoden alussa aloittavien dekaanien toimikausi
on neljä vuotta. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan
toimintaa ja on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja. Hän
vastaa rehtorille tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta
ja avustaa rehtoria tiedekuntaa koskevissa kehittämishankkeissa.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Itä-Suomen
yliopisto
|
3.12.2009 |
| |
|
| |
Työ antaa
kehitysvammaiselle osallisuuden kokemuksen
Työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevät
kehitysvammaiset kokevat työn itselleen tärkeäksi.
Työ koetaan tärkeäksi kolmesta syystä:
rahan saamisen, työstä tulevan arvostuksen ja työstä
saatavien sosiaalisten suhteitten takia, ilmeni Erja Misukan
väitöstutkimuksesta.
Haastatelluille merkittävää oli myös
osallisuuden kokemus: tekemällä työtä
voi tuntea olevansa tavallinen kansalainen, jolla on palkkapäivä
ja jonka arjen täyttävät ystävät,
työn tekeminen ja muut normaaliin elämään
kuuluvat asiat.
Tutkimukseen haastateltiin sekä ryhmissä että
erikseen kahtatoista työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevää
25-35 -vuotiasta kehitysvammaista henkilöä. Haastatteluissa
nousivat esiin muun muassa itsenäisyyden tunteen saavuttaminen
työstä saatavan työosuusrahan kautta, työ-
ja toimintakeskuksen työkavereiden ja henkilökunnan
merkitys kehitysvammaisille sekä kokemus arvostuksen
saamisesta tehtyjen tuotteiden myymisen myötä. Merkittäväksi
tekijäksi nousi myös työn mukanaan tuoma osallisuuden
kokeminen.
Haastatteluaineistosta esiin nousseista tuloksista on johdettavissa
kolme kehittämisnäkökulmaa työ- ja toimintakeskuksissa
tehtävään työhön: työosuusrahan
korottaminen, kehitysvammaisten toimiminen työkavereidensa
neuvojana ja kehitysvammaisten tekemän työn näkyvämmäksi
tekeminen.
YTM Erja Misukan väitöskirja tarkastetaan Kuopion
yliopistossa 5.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
2.12.2009 |
| |
|
| |
Ikä
vaikuttaa pienhiukkasten kykyyn muodostaa pisaroita
Ilmakehän pienhiukkasten orgaanisen osuuden ikä
vaikuttaa hiukkasten hygroskooppisuuteen, eli hiukkasten kykyyn
muodostaa nestemäisiä pisaroita. FM Tomi Raatikaisen
väitöstutkimuksessa havaittiin, että lähialueilta
olevat tuoreet hiukkaset olivat vähemmän hygroskooppisia
kuin ilmamassojen mukana tulleet iältään vanhemmat
hiukkaset. Tutkimuksen mukaan erityisesti tiheään
asutuilta alueilta peräisin olevat ilmamassat sisälsivät
lähinnä hygroskooppisia hiukkasia.
Pienhiukkasista muodostuvien pisaroiden ja pilvien ilmastovaikutukset
riippuvat tiivistymisytimien hygroskooppisuudesta. Tämän
vuoksi hygroskooppisuus on tärkeä parametri ainakin
ilmastomalleille. Ilmakehän pienhiukkasilla on ilmastonmuutoksen
kannalta tärkeitä ominaisuuksia, sillä ne vaikuttavat
maan säteilytasapainoon sekä suoraan että välillisesti
pilvien ominaisuuksien kautta. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla,
ilmakehän pienhiukkasilla oletetaan olevan ilmastoa viilentävä
vaikutus.
Väitöskirjatyössä tutkittiin myös
pinta-aktiivisten orgaanisten yhdisteiden vaikutusta pilvipisaroiden
muodostumiseen. Pinta-aktiiviset aineet kertyvät pisaroiden
pintakerroksiin. Tämän seurauksena pisaran pintajännitys
pienenee. Tämä on huomioitu joissakin malleissa.
Toinen usein huomiotta jätetty pinta-aktiivisuuden seuraus
on se, että pintaan siirtyvät aineet muuttavat liuoksen
pitoisuuksia. Mallisimulaatiot ja laboratoriokokeet osoittivat
selvästi, että pinta-aktiivisilla aineilla on selvästi
oletettua pienempi vaikutus pienhiukkasten hygroskooppisuuteen.
Käytännössä pintajännitys- ja pitoisuusmuutoksien
vastakkaiset vaikutukset kumoavat toisensa.
FM Tomi Raatikaisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion
yliopistossa 4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
2.12.2009 |
| |
|
| |
Uusi hoitogeeni
verisuonten uudismuodostuksen estämiseen?
Verisuonten uudiskasvulla on keskeinen merkitys valtimonkovettumataudin
ja syöpien kehittymisessä. Helena Viidan väitöskirjatutkimus
osoitti 15-lipoksygenaasi-1:n (15-LO-1) estävän
tehokkaasti uusien verisuonten kasvua kahdessa kokeellisessa
eläinmallissa.
Sydän- ja verisuonisairaudet ja syövät ovat
eniten sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttavat tautiryhmät
Suomessa. Lisäksi monissa silmäsairauksissa haitallinen
uudissuonitus heikentää näköä ja
aiheuttaa jopa sokeutta. Helena Viidan tutkimuksen tulosten
perusteella rasvahappoja hapettava valkuaisaine 15-LO-1 voi
olla mahdollinen uusi hoitogeeni esimerkiksi silmän takaosien
uudissuonitusta aiheuttavien silmäsairauksien hoidossa.
Viidan tutkimuksessa 15-LO-1 osoittautui tehokkaaksi verisuonten
uudismuodostuksen estäjäksi kahdessa kokeellisessa
eläinmallissa. Verisuonten uudismuodostus saatiin aikaan
siirtämällä verisuonten endoteelikasvutekijöitä
(VEGF) koodaavia geenejä adenovirusten avulla kanin alaraajalihaksiin
sekä kanien silmien lasiaisnesteeseen. Tutkimuksessa
testattiin myös 15-LO-1:n vaikutuksia rotan pahalaatuisessa
aivosyöpämallissa. Adenovirusvälitteinen 15-LO-1-geeninsiirto
lisäsi merkitsevästi rottien elinaikaa.
15-LO-1:n merkitystä valtimonkovettumataudissa tutkittiin
soluviljelyolosuhteissa, joissa luotiin pysyvästi 15-LO-1:a
tuottavia soluja retroviruksia käyttäen. Tutkimuksen
perusteella 15-LO-1 voi olla osallisena valtimonkovettumataudin
synnyn alkuvaiheissa, joissa tulehdussolujen tarttuminen verisuonten
pintakerroksen soluihin ja kulkeutuminen pintakerroksen alle
on yksi keskeisiä tapahtumia.
FM Helena Viidan väitöskirja tarkastetaan Kuopion
yliopistossa 4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
1.12.2009 |
| |
|
| |
Diakoniatyöntekijät
kaipaavat lisää keinoja vaikuttamiseen
Diakoniatyöntekijät tunnistavat ihmisille pahoinvointia
aiheuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä, mutta voidakseen
paremmin vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, he
kokevat tarvitsevansa lisää rohkeutta ja tietoa
yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Näin todetaan TtL Lea Rättyän tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Rättyän tutkimuksen mukaan diakoniatyöntekijät
kokivat valmiutensa ja osaamisensa yksilötyössä
suhteellisen hyviksi siitä huolimatta, että yksilötyö
oli vaativaa ja ihmisten avun tarve ja vaikeuksien monimuotoisuus
oli lisääntynyt. Diakoniatyön sisältö
ja työn kehittäminen oli sidoksissa yhteiskunnalliseen
muutokseen ja muutosten aiheuttamiin alueellisiin ja paikallisiin
muutoksiin.
Diakoniatyöntekijät tekivät laaja-alaista
yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. He olivat sillanrakentajia
ihmisten, eri tahojen ja yhteisöjen välillä.
Diakoniatyö edisti yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen
terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisen auttamisen,
monipuolisen ryhmätoiminnan ja osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
vahvistavan toimintansa avulla.
Yhteisvastuun lisäämisen ohella diakoniatyöntekijät
näkivät tärkeäksi etsivään työhön
ja hädänalaisimpien ihmisten auttamiseen keskittymisen
sekä työmenetelmien kehittämisen. Työn
kehittäminen edellytti riittäviä resursseja
ja työyhteisön tukea. Rättyä kehitti tulosten
pohjalta alustavan mallin diakoniatyöstä yhteiskunnallisessa
muutoksessa.
TtL Lea väitöstutkimus tarkastetaan Kuopion yliopistossa
4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
1.12.2009 |
| |
|
| |
Pienhiukkasten
tulehdusvaikutuksissa suuria eroja
Öljynpoltosta, puun ja hiilen epätäydellisestä
palamisesta ja katupölystä peräisin olevat
kaupunki-ilman hiukkaset aiheuttavat merkittäviä
tulehdusreaktioita ja kudosvauriota keuhkoissa. Myös
vallitsevat sääolot vaikuttavat hiukkasten kemialliseen
koostumukseen ja samalla niiden haitallisuuteen, todetaan
FM Mikko Happosen väitöskirjatutkimuksessa.
Hiirten keuhkoissa tehty altistustutkimus osoitti, että
kaupunki-ilman hiukkasten kykyyn aiheuttaa tulehdusta keuhkoissa
vaikuttivat niin hiukkasen fysikaalinen koko kuin päästölähteiden
ja sääolojen määräämä kemiallinen
koostumuskin. Voimakkaimmat tulehdusvasteet aiheutuivat katupölystä
peräisin olleilla hiukkasilla. Kuta kuivempaa ja lämpimämpää
näytteiden keräysaikana oli, sitä voimakkaampia
olivat tulehdusreaktiot.
Happonen toteaakin, että kaupunki-ilman laadun parantamiseksi
tulisi pakokaasupäästöjen ohella vähentää
myös autojen jarru- ja rengaspölypäästöjä
sekä katupölyn määrää. Puun
ja hiilen huonoa polttoa pienlämmityksessä sekä
laivojen raskasöljyn polttoa satamissa tulisi myös
vähentää.
FM Mikko Happosen väitöskirja tarkastetaan Kuopion
yliopistossa 4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
30.11.2009 |
| |
|
| |
Geeneillä
vaikutusta juomatapoihin ja alkoholismiin
LL Tero Hallikainen jatkoi omassa viiteen osatyöhön
jakautuneessa tutkimustyössään Kuopion yliopiston
oikeuspsykiatrian klinikassa, Niuvanniemen sairaalassa jo
1980-luvulla käynnistettyä tutkimustyötä
väkivaltakäyttäytymisen ja päihdeongelmien
taustatekijöistä.
Hallikainen toteaa näiden pääosin 2000-luvun
alussa julkaistujen tutkimustulosten olleen aikaansa edellä,
mitä tuli alkoholismin luokitteluun. Kun alkoholisteiksi
todetut henkilöt oli jaettu oireiden mukaisiin alaryhmiin,
perimän ja häiriön välinen yhteys vahvistui
jaoli helpompi havaita. Tämä menetelmä yleistyi
psyykkisten häiriöiden geenitutkimuksessa vasta
myöhemmin. Hallikainen toteaa aiempien tulosten kuitenkin
olleen ristiriitaisia, sillä alkoholisteja tutkittiin
yhtenä luokittelemattomana ja etnisesti kirjavana ryhmänä.
Hallikaisen omassa tutkimuksessa tutkittavat ja verrokit olivatkin
kaikki syntyperäisiä suomalaisia miehiä. Merkittävää
oli myös huomattavan suuri tutkimushenkilöiden määrä
kahdessa viimeisessä osatyössä. Myös väkivaltaisten
alkoholistien valikoitunut otos on osoittautunut ainutlaatuiseksi.
Vaikka alkoholismi onkin selvästi perinnöllistä,
vain riski sairastua riippuvuuteen periytyy. Sekin välittyy
useiden geenien, ei vain yhden tai kahden geenin kautta. Ympäristövaikutuksilla
on aina osuutensa riippuvuussairauden synnyssä, vaihtelevasti
alkoholismin tyypistä riippuen. Riippuvuuden taustatekijöiden
selvittäminen auttaa kehittämään tehoavia
hoitoja. Nykytiedon perusteella jo kehittynyt päihderiippuvuus
ei juuri parane; riski sortua uudelleen väärinkäyttöön
on erittäin korkea ensimmäisen vuoden aikana raitistumisen
jälkeen hoitomuodosta riippumatta. Se myös pysyy
korkeana vuosien ajan. Tämä korostaa riippuvuuden
ennaltaehkäisyä. Alkoholi ei ole hyvä lääke
ahdistukseen tai alakuloon.
LL Tero Hallikaisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion
yliopistossa 4.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
30.11.2009 |
| |
|
| |
Lyhyet
RNA-molekyylit muokkaavat geenien ilmenemistä
Lyhyiden säätelijä-RNA-molekyylien on arvioitu
muokkaavan noin joka toisen geenin ilmenemistä ihmisessä.
Koska geenien tuottamat proteiinit määräävät
pitkälle solun ja siten koko ihmisen fyysisen olemuksen,
säätelijä-RNA-molekyylien vaikutus ihmisen
normaaliin kehitykseen ja terveyteen on suuri.
FM Suvi Asikaisen sukkulamatojen tutkimiseen pohjautuvassa
väitöstutkimuksessa osoitettiin, että säätelijä-RNA:n
tehokkuus voi vaihdella solutyypeittäin. Lisäksi
säätelijä-RNA-lajeilla havaittiin olevan valtava
määrä erilaisia kohdegeenejä, jotka liittyvät
useisiin biologisiin prosesseihin. Tutkimuksessa osoitettiin
myös, että säätelijä-RNA:t saattavat
liittyä muun muassa Parkinsonin taudin takana piileviin
molekyylitason mekanismeihin. Tutkimuksen tulosten perusteella
voidaan todeta, että kun synteettisestä siRNA:sta
lähdetään kehittämään lääkkeitä
geeniperäisiin sairauksiin, on muistettava, että
erityyppiset solut voivat reagoida lääkkeeseen vaihtelevasti.
Tutkimus auttaa ymmärtämään säätelijä-RNA-molekyylien
toimintaa ja roolia sukkulamadossa ja tarjoaa pohjan tutkimuksen
jatkamiseen monimutkaisemmissa mallieläimissä ja
lopulta ihmisessä.
FM Suvi Asikaisen väitöskirja tarkastettiin Kuopion
yliopistossa 28.11.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
28.11.2009 |
| |
|
| |
Nanoteknologiasta
apua laihdutukseen
Laajassa suomalaisessa tutkimushankkeessa pyritään
tehostamaan piillä lääkeaineiden kulkeutumista
ihmisen elimistössä. Usean yliopiston yhteishankkeessa
haetaan nanoteknologian avulla uusia keinoja laihduttamiseen,
hankkeessa on muun muassa pystytty pidentämään
ruokahalua säätelevien peptidien vaikutusaikaa elimistössä.
Piin huokosrakenteeseen pystytään sitouttamaan
erityyppisiä lääkemolekyylejä, jolloin
niiden ominaisuuksia pystytään muokkaamaan ja käyttäytymistä
elimistössä säätelemään. Huokoisiksi
syövytettyjen piipartikkelien pinnat käsitellään
kemiallisesti sopiviksi huokosiin ladattavan lääkeaineen
ja sovelluskohteen suhteen. Huokosiin sidotun lääkeaineen
vapautumisnopeutta voidaan muuttaa hallitusti valitsemalla
huokoskoko ja huokosten pintakemialliset ominaisuudet oikeanlaisiksi
suhteessa lääkeainemolekyylin kokoon ja kemiallisiin
ominaisuuksiin.
Halutuista liukoisuusominaisuukista riippuen lääkeaine
saadaan vapautumaan ja liukenemaan huokosista nopeasti tai
hitaasti. Menetelmällä voidaan myös parantaa
lääkeaineen kohdentuvuutta haluttuun kudokseen,
jolloin hoito tehostuu ja sivuvaikutukset vähenevät.
Nanohuokoinen pii soveltuu apuaineeksi sekä perinteisiin
lääkkeisiin että peptidi-, proteiini- ja geenilääkkeisiin.
Partikkelit voidaan annostella paikallisesti, suun kautta
tai injektioissa. Ne sopivat myös suonensisäiseen
lääkitykseen. Partikkelit poistuvat elimistöstä
eri nopeudella partikkelien ominaisuuksista ja antoreitistä
riippuen.
Hanke on osa Suomen Akatemian FinNano-tutkimusohjelmaa. Ohjelma
yhdistää kemian, fysiikan ja biotieteiden nanomittakaavassa
tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä.
Ohjelman hankkeiden avulla voidaan kehittää merkittävästi
perustutkimustietoa, kestävää kehitystä
ja teollista kilpailukykyä. Tutkimuskonsortioon osallistuu
ryhmiä Kuopion, Turun, Helsingin ja Oulun yliopistoista
sekä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Konsortiota
johtaa professori Vesa-Pekka Lehto Kuopion yliopiston fysiikan
laitokselta.
|
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
27.11.2009 |
| |
|
| |
Uusia laitteita
uniapnean kotirekisteröintiin
Vakavuudestaan huolimatta uniapnea jää usein toimintavarmojen
ja edullisten diagnosoinnissa tarvittavien laitteiden puuttuessa
lääketieteellisesti toteamatta, jolloin merkittävä
osa potilaista jää hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle.
Sairaalafyysikko Pekka Tiihonen kehitti väitöstutkimuksessaan
uusia laitteita uniapnean diagnostiikkaan. Kehitystyön
tuloksena unenaikaisten hengityshäiriöiden
mittaukset ovat aiempaa paremmin terveyskeskusten saatavilla.
Väitöstutkimuksessa kehitetyt ja tutkitut unenaikaisten
hengityshäiriöiden mittaamiseen tarkoitetut laitteet
ovat edullisia, aiempaa helppokäyttöisempiä
ja niiden tekninen luotettavuus on vähintään
markkinoilla olevia laitteita vastaava. Niitä käytetäänkin
jo kymmenissä terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla
ympäri Suomea.
Uniapnea eli unenaikainen katkohengitys on varsin yleinen
sairaus. Uniapneapotilaan hengitys saattaa katketa yön
aikana useita satoja kertoja. Tämä rasittaa potilaan
elimistöä ja vakavasta uniapneasta kärsivien
kuolleisuus sekä sydäninfarktien että aivohalvauksen
riski ovatkin merkittävästi kohonneet. Uniapnean
tiedetään lisäävän myös diabeteksen
ja verenpainetaudin riskiä ja aiheuttavan päiväaikaista
väsymystä.
Sairaalafyysikko, FK Pekka Tiihosen väitöstutkimus
tarkastetaan Kuopion yliopistossa 27.11.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
27.11.2009 |
| |
|
| |
Savonia-amk
sai koulutuksen laatuyksikön
Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut ammattikorkeakoulujen
koulutuksen laatuyksiköt vuosille 2010-2012. Savonia-ammattikorkeakoulun
kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma on yksi valituista.
Arviointi toteutettiin opetusministeriön toimeksiannosta
nyt viidennen kerran. Valituille yksiköille kohdennetaan
myöhemmin opetusministeriön tuloksellisuusrahaa.
Laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on kehittää,
jakaa ja tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulutuksen
laatua.
Korkeakoulujen arviointineuvosto toteaa, että nyt valitut
laatuyksiköt ovat onnistuneet tuottamaan systemaattisen
kehitystyön avulla laadukkaan koulutuksellisen kokonaisuuden.
Katso myös:
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: OPM
|
26.11.2009 |
| |
|
| |
Jätteiden
ja sivutuotteiden energiakäytöllä positiivisia
ilmasto- ja
työllisyysvaikutuksia
Etsimällä parhaita vaihtoehtoja alueellisiin jätehuoltoprosesseihin
ja -yhteistyöhön voidaan saavuttaa huomattavia ympäristö-,
talous- ja työllisyyshyötyjä. FM Lasse Okkosen
väitöskirjatutkimuksessa saadut tulokset osoittavat,
että jätteiden ja sivutuotteiden hallittu energiakäyttö
alueellisena yhteistyönä vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä ja saa aikaan
samaan aikaan positiivisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia.
Metsäenergian tuotantoa on tutkittu erityisesti lämpöliiketoiminnan
näkökulmasta Suomessa ja Skotlannin Ylämaalla.
Luonnonvarajärjestelmien institutionaalisen ympäristön
kehittyminen on edistänyt paikallisten metsävarojen
käyttöä ja lämpöyrittäjyyden
kehittymistä uudeksi maaseudun yritystoiminnaksi. Tutkimus
määrittelee useita liiketoimintamalleja paikalliseen
lämpöyrittäjyyteen ja arvioi lämpöyrittäjyyden
kattavuutta tutkimuksen kohdealueilla.
Väitöstutkimus muodostaa yhdistävän esityksen
luonnonvarajärjestelmien evoluutioprosessista. Evoluutiolla
on useita esimerkiksi luonnonvaroista ja organisaatioista
johtuvia maantieteellisiä ehtoja. Yhdessä yleisten
sosio-ekonomisten mekanismien kanssa ne vaikuttavat toimijoihin
paikallistalouden kehitysprosesseissa. Systeemien evoluution
tuloksena muodostuu uusia talouden rakenteita, tuotannon ja
kulutuksen järjestelmiä ja ympäristö-,
talous- ja sosiaalisia vaikutuksia.
FM Lasse Okkosen väitöskirja tarkastetaan Joensuun
yliopistossa 27.11.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun
yliopisto
|
26.11.2009 |
| |
|
| |
Joensuun
ja Kuopion kaupunkien yhteistyö tiivistyy yliopistojen
vanavedessä
Joensuun ja Kuopion kaupungit ovat tehneet viime vuosina
lisääntyvää yhteistyötä. Kaupungit
teettävät tutkimuksen, jolla etsitään
keinoja tukea myös Itä-Suomen yliopiston toimintaa
sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulun kumppanuusstrategian toteutumista.
Tutkimuksella haetaan myös vastauksia kysymykseen, voidaanko
kaupunkiparin yhteistyöllä edistää molempien
kaupunkialueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä
millaisia vaikutuksia eri toimenpiteillä olisi koko Itä-Suomen
kehitykseen?
Tutkimuksen johtajana toimii professori Jussi Jauhiainen Turun
yliopiston maantieteen laitokselta ja se valmistuu maaliskuussa
2010.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion
kaupunki
|
26.11.2009 |
| |
|
| |
Ultrapienten
hiukkasten tutkija palkittiin
Kuopion yliopiston aerosolifysiikan tutkimusryhmässä
sekä Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikössä
kokeellisen aerosolifysiikan professorina työskentelevälle
James (Jim) Smithille on myönnetty vuoden 2009 Kenneth
T. Whitby -palkinto. Palkinto jaetaan vuosittain Amerikan
aerosolitutkimusseuran vuosikokouksessa tunnustukseksi ansioista
alan tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä.
Jim Smithin tutkimustyö painottuu ilman ultrapienten
hiukkasten muodostumisen ja kasvun kokeelliseen tutkimukseen.
Hän on kehittänyt uuden mittalaitteen, joka kykenee
mittaamaan halkaisijaltaan jopa vain 8 nanometrin kokoisten
hiukkasten kemiallisen koostumuksen. Kyseinen laite, TDCIMS
(Thermal Desorption Chemical Ionization Mass Spectrometer),
on maailmassa ainoa, jolla voidaan mitata näin pieniä
hiukkasia.
Smith väitteli vuonna 2000 Kalifornian teknillisen yliopiston
(CAL Tech) Ympäristötieteen ja -tekniikan laitoksella.
Hän on tällä hetkellä virkavapaalla Yhdysvaltojen
kansallisesta ilmakehätutkimuskeskuksesta (NCAR), missä
hän toimii ultrapienten hiukkasten tutkimusryhmän
päällikkönä.
|
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
25.11.2009 |
| |
|
| |
Lisävahvistusta
kalan syönnin edullisista vaikutuksista
Kuopiolaistutkimuksen mukaan suuri seerumin pitkäketjuisten
omega-3-rasvahappojen pitoisuus voi selvästi vähentää
sydämen eteisvärinäriskiä. Kyseisiä
rasvahappoja saa kalasta ja kalaöljyistä.
Tutkimus tuo lisävahvistusta jatkuvasti lisääntyvälle
näytölle kalan syönnin edullisista vaikutuksista
sydämen terveydelle. Runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältäviä
kalalajeja ovat muun muassa anjovis, sardiini, makrilli, lohi
ja silli, kun taas esimerkiksi seitissä tai turskassa
näitä rasvahappoja on hyvin vähän. Kotimaisista
järvikaloista kannattaa suosia esimerkiksi muikkua.
Eteisvärinä on yleinen sydämen rytmihäiriö.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu kalan syönnin
olevan yhteydessä pienentyneeseen eteisvärinän
riskiin. Vaikutuksen on arveltu välittyvän kalan
sisältämien pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen
eikosapentaeenihapon (EPA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) kautta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä
lääketieteen alan Circulation-lehdessä. Tutkimusta
rahoittaa muun muassa Suomen Akatemia. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
25.11.2009 |
| |
|
| |
Tutkimusten
eettistä arviointia tarvitaan
Yksilöiden suojeleminen vahingoilta kliinisessä
tutkimustyössä on tutkijoiden ensisijainen moraalinen
velvollisuus. Helena Länsimies-Antikainen tarkasteli
väitöstutkimuksessaan tietoon perustuvaa suostumusta,
jota ilman ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä,
hoitotieteellistä tai muuta terveystieteellistä
tutkimusta ei saa suorittaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kyselytutkimusmenetelmän
avulla on mahdollista arvioida tietoon perustuvan suostumuksen
toteutumista kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimus osoittaa
myös havainnollisesti, kuinka vaikeaa tietoon perustuvan
suostumuksen tavoitteiden toteutuminen on osalla osanottajista.
Tämä tulos vahvistaa käsitystä, jonka
mukaan tutkijoiden täytyy jatkuvasti analysoida ja arvioida
antamansa tiedon laatua sekä määrää.
Tämä on erityisen tärkeää laajoissa
ja pitkäkestoisissa tutkimuksissa. Vaikka on ehkä
epärealistista olettaa, että tutkimushenkilöt
ymmärtäisivät saamansa tiedon täydellisesti,
tulisi tämän olla päämääränä.
Tieteellinen tutkimus on edelleen välttämätöntä,
koska vain sen perusteella voidaan tuottaa riittävän
laajaa ja luotettavaa tietoa esimerkiksi väestön
terveydestä. Jotta säilytetään ihmisten
halu osallistua tutkimusprojekteihin vapaaehtoisina tutkimushenkilöinä,
on pystyttävä jatkossakin takaamaan tieteellisen
tutkimustyön korkea eettinen taso.
TtM Helena Länsimies-Antikaisen väitöskirja
tarkastetaan Kuopion yliopistossa 27.11.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
25.11.2009 |
| |
|
| |
Nanohiukkaset
huonontavat hengitysilmaa
Terveydelle haitallisten ulkoilman hiukkasten lukumäärä
lähellä liikenneväyliä voi hetkellisesti
nousta jopa miljoonaan hiukkaseen kuutiosentissä eli
sokeripalan kokoisella alueella hengitysilmaa. Tutkija Petri
Tiitan väitöstutkimus osoittaa, että liikenteestä
peräisin olevat nanohiukkaset koostuvat suurimmaksi osaksi
heikosti veteen liukenevista orgaanisista yhdisteistä.
Nämä hiukkaset muodostuvat vasta pakokaasujen päästyä
ulkoilmaan ja ovat peräisin lähinnä voiteluöljyn
ja polttoaineen jäämistä.
Ilmakehän nanohiukkasten koostumus on ollut huonosti
tiedossa eikä ultrapienten hiukkasten ulkoilmapitoisuuksia
valvota, vaikka niiden on todettu lukuisissa tutkimuksissa
olevan terveydelle hyvin haitallisia. Nanohiukkaset kulkeutuvat
syvälle hengitysteihin ja sisältävät terveydelle
haitallisia yhdisteitä.
Kuopion yliopistossa 27.11. tarkastettavassa väitöstutkimuksessa
selvitettiin liikenneperäisten hiukkasten ominaisuuksia
eli hiukkaskokoa, pitoisuutta ja kemiallista koostumusta vilkkaasti
liikennöidyn tien varrella. Uusilla mittausmenetelmillä
saatiin tuloksia myös nanokokoluokan hiukkasten ominaisuuksista
reaaliliikennetilanteessa.
- Uusia ulkoilman monitorointimenetelmiä tarvitaan
entisten rinnalle, koska tämänhetkinen EU- lainsäädäntö
perustuu massamittauksiin. Ne eivät välttämättä
anna oikeaa kuvaa hengitysilman tilasta, sillä nanohiukkasten
massa on mitätön, Tiitta toteaa.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
24.11.2009 |
| |
|
| |
Maapohja virikkeellisempi
ympäristö siniketuille häkkikasvatuksessa
Sinikettujen hyvinvoinnin kannalta maapohja tarjoaa ketuille
virikkeellisemmän ympäristön kuin verkkopohja.
Maapohja mahdollistaa luonnon oloissa havaittavia käyttäytymistoimintoja,
jotka eivät ole mahdollisia verkkopohjaisessa häkissä,
todetaan FM Tarja Koistisen väitöstutkimuksessa.
Tarhatut ketut kasvatetaan häkeissä joiden pohja
on muovilla päällystettyä verkkoa. Kettujen
kasvatusolosuhteita ja erityisesti häkin pohjamateriaalia
on viime vuosina kritisoitu. Koistisen tutkimuksessa selvitettiin
tarhattujen sinikettujen halukkuutta oleilla luonnollisemmaksi
mielletyllä maapohjalla.
Tutkimus osoittaa, että aktiivisena aikanaan siniketut
käyttävät sekä verkkopohjaa että
maapohjaa. Ketut ovat valmiita tekemään työtä
paljonkin sen eteen, että ne pääsevät
verkolta maapohjalle. Maapohjalla ollessaan ketut liikkuvat,
tutkivat hiekkaa haistellen sekä kuonolla ja tassuilla
kaivaen, maapohjaa käytettiin myös tarpeiden tekemiseen.
Ketut eivät kuitenkaan halua jäädä maapohjalle,
vaan palaavat takaisin verkolle. Tämä johtuu todennäköisesti
siitä, että siniketut välttävät maapohjalla
lepäämistä ja valitsevat lepäämiseen
mieluummin puhtaampana ja kuivempana pysyvän verkkopohjan.
Maapohja ei ole hygieeninen ja helppohoitoinen kasvatusympäristö,
eikä kettujen hyvinvoinnille ole eduksi, jos ne joutuisivat
makaamaan märällä, likaisella tai jäisellä
maapohjalla.
FM Tarja Koistisen väitöskirja tarkastetaan Kuopion
yliopistossa 24.11.2009.
Katso myös:
|
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
24.11.2009 |
| |
|
| |
Maahanmuuttajien
sosiaalinen ja kulttuurinen asema rakentuu
lähtöpaikan ja määränpään
välillä
Jatkuvasti käytävä keskustelu maahanmuutosta
ylläpitää muutosta maahanmuuttajien sosiaalisessa
ja kulttuurisessa asemassa, joka rakentuu josain lähtöpaikan
ja määränpään välissä,
todetaan FL Olga Davydovan väitöstutkimuksessa.
Maahanmuuttoon liittyvä tutkimus keskittyy yleensä
maahanmuuttajienintegraatioon. Davydovan tutkimus korostaa
kuitenkin maahanmuuttajien kulttuurista asemaa. Davydovan
artikkeliväitöskirja kuvailee Venäjältä
Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä ikään kuin
sisältäpäin. Tutkija tiedostaa oman asemansa
maahanmuuttajataustaisena tutkijana.
Davydovan oma sitoutuneisuus monikulttuurisuuden edistämiseen
tulee esille nationalistisen ajattelun kritiikissä, kansallismielisten
ja rasististen puhetapojen esilletuomisessa ja purkamisessa
sekä pohdinnassa maahanmuuttajien omaehtoisten puhetapojen
mahdollisuudesta. Davydova tuokin esille maahanmuuttajien
tuottamat mediatilat ja esittää niiden mukaan ottamista
monikulttuuriseen julkiseen mediatilaan.
Väitöstutkimus korostaa etnisyyspuheen muutosta
ja epävakautta, johdattaen siten lukijaa pohtimaan uusia
tapoja puhua suomalaisesta monikulttuurisuudesta. FL Olga
Davydovan väitöskirja tarkastetaan Joensuun yliopistossa
27.11.2009.
|
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun
yliopisto
|
23.11.2009 |
| |
|
| |
Martta
Laineen rahastosta 25 000 euroa Itä-Suomen yliopistolle
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön
talousneuvos Martta Laineen nimikkorahasto on lahjoittanut
Itä-Suomen yliopiston varainhankintaan 25 000 euroa.
- Paikalliselle väestölle yliopiston läheisyys
on houkuttimena yliopisto-opiskeluun. Yliopiston ansiosta
pysymme kehityksen mukana myös täällä
Pohjois-Karjalassa ja yliopiston olemassaolo lisää
merkittävästi myös Joensuun kaupungin arvostusta
ja merkitystä, talousneuvos Martta Laine toteaa.
Joensuulaisen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön
tehtävänä on karjalaisen henkisen ja aineellisen
kulttuurin tukeminen ja karjalaisten perinteiden vaaliminen
maassamme. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla
apurahoja ja avustuksia, tukemalla tutkimus-
ja julkaisutoimintaa ja ylläpitämällä
karjalaista perinnettä säilyttäviä kokoelmia
ja laitoksia. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Joensuun
yliopisto
|
23.11.2009 |
| |
|
| |
Professorinimityksiä
Kuopion yliopistossa
Kuopion yliopisto päätti loppuviikosta professorinimityksistä
hallituksen kokouksessaan.
Ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professorin määräaikaiseen
virkaan nimitettiin kutsusta nykyisin Kuopion yliopiston rehtorina
toimiva professori Matti Uusitupa. Virkasuhde on kolmen vuoden
pituinen.
Farmasian teknologian professorin virkaan nimitettiin kutsusta
farmasian tohtori Jarkko Ketolainen ja kirurgian professorin
virkaan professori Heikki Kröger.
Neurodegeneratiivisten sairauksien osa-aikaiseen professorin
virkaan nimitettiin kutsusta lääketieteen tohtori,
dosentti Pekka Jäkälä. Kyseessä on viiden
vuoden määräaikainen virka.suhde
Sosiaalityön, erityisesti sosiaalihallinnon ja -johtamisen,
professorin virkaan nimitettiin kutsusta yhteiskuntatieteiden
tohtori, dosentti Vuokko Niiranen.
Koe-eläintieteen professorin määräaikaiseen
virkasuhteeseen vuoden 2010 loppuun nimitettiin dosentti,
eläinlääketieteen tohtori, Master of Science
Timo Nevalainen.
Kaikki virat astuvat voimaan 1.12.2009. |
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
20.11.2009 |
| |
|
| |
Kuopio nousemassa
puhdastilaosaamisen keskukseksi
Kuopiosta puuhataan puhdastilaosaamisen valtakunnallista
ja jopa kansainvälistä osaamiskeskusta. Savon koulutuskuntayhtymän
hallinnoiman puhdastilojen tutkimus- ja koulutushankkeen tavoitteena
on nostaa Kuopio alan koulutuskeskukseksi.
Toistaiseksi koulutettavat ovat tulleet pääsääntöisesti
Itä-Suomen alueelta. Tällä hetkellä työn
alla on esimerkiksi valtakunnallisen Puhdastila-passikoulutuksen
kehittäminen. Kuopion Biotekniassa on ollut käytössä
kaksi vuotta Pohjois-Euroopan ainoat koulutusta varten rakennetut
puhdastilat.
Puhdastila on tila, jonka puhtautta säädellään
esimerkiksi paineistuksen, lämpötilan ja ilmanvaihdon
avulla. Puhdastiloja on käytössä monilla aloilla,
esimerkiksi lääketieteessä, elintarvike- ja
elektroniikkateollisuudessa.
Keskiviikkona puhdastilojen tutkimus- ja koulutushankkeen
puitteissa järjestetään Kuopion Technopoliksessa
puhdastilaseminaari. Seminaarissa käsitellään
muun muassa puhdastilatyöskentelyn fyysistä ja henkistä
kuormittavuutta sekä puhdastilojen riskienhallintaa.
Katso myös:
|
| |
YLE
Savo
|
20.11.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
sairaanhoitopiirin selvitystyö vauhtiin
Sairaanhoitopiirit selvittävät yhteisen ison sairaanhoitopiirin
muodostamista Itä-Suomeen. Uuden piirin selvitystyössä
ovat mukana Pohjois-, Etelä- ja Itä-Savon sekä
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit.
Piirit päättävät ensi syksynä aloitetaanko
uuden suurpiirin valmistelu täysillä.
Koko Itä-Suomen kattavan sairaanhoitopiirin yksi tavoite
on turvata korkeatasoiset erikoissairaanhoitopalvelut alueella
myös tulevaisuudessa. Mahdollisen suurpiirin visiot olivat
torstaina ensimmäistä kertaa esillä selvitystyön
aloituskokouksessa Kuopiossa.
Aihetta käsitellään YLE Savon verkkosivuilla:
- Itä-Suomen
sairaanhoitopiirin selvitystyö vauhtiin
|
| |
YLE
Savo
|
20.11.2009 |
| |
|
| |
Ympäristöriskienarviointi
yliopiston kärkihankkeisiin
Itä-Suomen yliopisto tavoittelee johtavaa asemaa ympäristöriskienarvioinnin
tutkimuksessa ja koulutuksessa. Niin sanottu ERACedu -hanke
kehittää ja toteuttaa ympäristöriskien
arvioinnin jatko- ja täydennyskoulutusta Kuopiossa ja
Joensuussa.
Hankkeen johtajan professori Jukka Juutilaisen mukaan Itä-Suomessa
on ainutlaatuinen osaamisen keskittymä.
Koulutuksessa hyödynnetään yliopistojen ympäristötutkimuksen
lisäksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ympäristöterveyden
yksikön ja Geologian tutkimuskeskuksen osaamista.
Hanke pyrkii huomioimaan Itä-Suomen maakuntien tarpeet
ja ajankohtaiset ympäristökysymykset maankäytössä
ja vesiensuojelussa.
Juutilainen kertoo, että esimerkiksi soranoton ympäristövaikutusten
selvittäminen on tällä hetkellä yksi ajankohtaisista
asioista Itä-Suomessa.
Tiistaina ja keskiviikkona Kuopion yliopistolla vietetään
valtakunnallista Ympäristötutkimus- ja riskienarviointipäiviä.
Päivien teemana on energiatuotanto ja ilmastonmuutos
-globaalit ympäristöt. |
| |
YLE
Savo
|
17.11.2009 |
| |
|
| |
Hengitys-
ja verenkiertoelimistön hyvä kunto voi ehkäistä
dementiaa
Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen
tutkimusryhmä on voittanut ensimmäisen palkinnon
Vuoden 2009 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa.
Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä
järjestettyyn kilpailuun osallistui 42 suomalaista liikuntalääketieteellistä
tutkimusta.
Tutkija Pirjo Komulaisen tutkimusryhmän tulosten mukaan
hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto suojaa
älyllisten toimintojen, erityisesti muistin, heikkenemiseltä
ikääntyneessä väestössä. Hengitys-
ja verenkiertoelimistön hyvä kunto ennustaa hyvää
välitöntä muistia, hyvää viivästettyä
muistia ja hyvää hahmottamiskykyä kahden vuoden
seuranta-aikana.
Tutkijat toteavat, että hengitys- ja verenkiertoelimistön
hyvä kunto on positiivisesti yhteydessä älylliseen
toimintakykyyn ja se voi olla tärkeä tekijä
ikääntyvien itsenäisyyden ja elämänlaadun
turvaamisessa ja jopa dementian ehkäisyssä.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
12.11.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopisto isännöi jatkossa Intia-keskusta
Pohjoismaisten yliopistojen Intia-verkostoa hallinnoidaan
tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopistolta käsin. Nordic
Center in India -konsortion hallitus päätti asiasta
tällä viikolla.
Vuonna 2001 perustettu Nordic Center in India (NCI) on 20
pohjoismaisen yliopiston yhteistyöelin, joka kehittää
jäsenyliopistojensa yhteyksiä intialaisiin yliopistoihin
ja tutkimuslaitoksiin. Mukana on yliopistoja kaikista viidestä
Pohjoismaasta.
Perinteisten Etelä-Aasiaan liittyvien tieteenalojen
lisäksi Pohjoismaiden ja Intian akateemisen yhteistoiminnan
keskeisiksi alueiksi on nostettu ympäristö- ja terveystieteet.
NCI ylläpitää omaa toimistoa ja vierasmajaa
Intian pääkaupungissa New Delhissä.
NCI:n hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2007 toiminut
kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta.
Katso myös:
Intia
nousee Kiinan rinnalle suomalaisten yliopistojen tutkimusyhteistyössä
kantti.net
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto
|
11.11.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopiston tarjonta kiinnostaa abeja
| |
|
| |
Opintoneuvoja Nelli Imppola |
| |
|
Kuopion yliopistossa on tänään vietetty perinteistä
abipäivää. Päivän aikana noin tuhat
maakunnan lukiolaista saa mahdollisuuden tutustua lukion jälkeisiin
opiskelumahdollisuuksiin. Esillä on yliopisto-opintojen
lisäksi myös toisen asteen ammatillista koulutusta
sekä ammattikorkeakoulutarjontaa.
Opintoneuvoja Nelli Imppola Kuopion yliopistosta kertoo,
että tänä vuonna abipäivä on ensisijaisesti
tulevan Itä-Suomen yliopiston opintojen esittelypäivä.
Hän toteaa, että vuoden vaihteessa aloittava uusi
yliopisto on nimenä monelle abille tuttu, mutta Itä-Suomen
yliopiston opiskelutarjonnan runsaus on yllättänyt.
- Tarjolla on noin sata pääainetta kolmella kampuksella
ja opiskelijoita kaikkiaan noin 13 000, Imppola summaa. Erityisesti
syksyllä 2010 käynnistyvä hammaslääkärikoulutus
on herättänyt kiinnostusta tulevaa opiskelupaikkaa
miettivien keskuudessa.
Abipäivä on koulutusorganisaatioille ainutlaatuinen
mahdollisuus kertoa tarjonnastaan mahdollisille tuleville
opiskelijoille. Opintoneuvoja Nelli Imppolan mukaan opiskelijanhankintaan
on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota,
sillä lukioihin hakeutuu yhä vähemmän
opiskelijoita ja tämä verottaa myös yliopistoon
hakeutuvien määrää.
- Kuopiossa on tehty jo pitkään yhteistyötä
yläkoulujen kanssa ja koetamme herätellä jo
siellä mielenkiintoa lukio-opintoja ja sittemmin yliopisto-opintoja
kohtaan, Imppola toteaa.
 Kesto
2'59"
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen |
9.11.2009 |
| |
|
| |
Joensuun yliopiston
historia samoissa kansissa
Joensuusn yliopiston 40-vuotishistoriateos "Uudisraivaaja"
esiteltiin yleisölle Joensuussa. Dosentti Arto Nevalan
kirjoittama teos kuljettaa lukijaa tähän päivään
aina 50-luvun puolivälistä saakka, jolloin ensimmäistä
kertaa keskusteltiin laajemmin "Itä-Suomen yliopistokysymyksestä".
Samalla Uudisraivaaja kääntää kehän
umpeen. Kirja julkistetaan aivan Itä-Suomen yliopiston
aloittamisen kynnyksellä.
-Lähdin kirjoittamaan kirjaa Joensuun yliopiston neljästä
ensimmäisestä vuosikymmenestä. Kun päätin
työn, teos onkin neljästä viimeistä vuosikymmenestä,
Arto Nevala veisteli julkistamistilaisuudessa.
Rehtori Perttu Vartiainen sanoi kirjan valmistuneen sopivaan
ajankohtaan.
-Kirjan nimi kuvaa hyvin sitä kuinka yliopisto täällä
on näiden vuosikymmenien aikana noussut vaatimattomasta
alusta varteenotettavaksi yliopistoksi. Kirja ilmestyy aikaan,
jolloin uusi vaihe yliopistoelämässä on alkamassa
Itä-Suomen yliopiston mukana.
Kirjaa on otettu 500 kappaleen painos.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela |
4.11.2009 |
| |
|
| |
Hilkka
Soininen palkittiin Alzheimerin taudin laaja-alaisesta tutkimisesta
Kuopion yliopiston neurologian professori, ylilääkäri
Hilkka Soininen on saanut Neurologiasäätiöltä
10 000 euron suuruisen Erkki Kivalo -palkinnon . Palkinto
myönnettiin tunnustuksena ansiokkaasta Alzheimerin taudin
tutkimuksesta. Palkintoperusteissa todetaan, että Soininen
on tutkimuksissaan lähestynyt Alzheimerin tautia laaja-alaisesti
epidemiologian, genetiikan, kuvantamisen ja lääkehoidon
näkökulmista.
Soininen on toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisissä
viroissa, Kuopion yliopiston tutkijana ja neurologian apulaisprofessorina,
Suomen Akatemian tutkijana sekä vierailevana tutkijana
Ezio Giacobinin laboratoriossa Illinois’ssa USA:ssa.
Hänet nimitettiin Kuopion yliopiston neurologian professoriksi
vuonna 1995. Hän on julkaissut yli 400 tieteellistä
artikkelia ja ohjannut 28 väitöskirjaa.
Erkki Kivalo-palkinto myönnetään Neurologiapäivillä
henkilölle, joka on Kivalon viitoittamalla tavalla edistänyt
neurologian tavoitteita laaja-alaisesti tutkimuksen, opetuksen,
kliinisen taidon ja hallinnon aloilla.
Ensimmäisen Erkki Kivalo-palkinnon sai vuonna 2004
professori Markku Kaste aivoverenkiertohäiriöihin
liittyvästä uraauurtavasta tutkimuksesta. Toinen
palkinto myönnettiin vuonna 2006 professori Riitta Harille,
jonka työ on ratkaisevasti valottanut kognition, sosiaalisen
vuorovaikutuksen, liikkeen säätelyn, aistihavaintojen
ja kroonisen kivun aivomekanismeja.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
4.11.2009 |
| |
|
| |
Veijo
Miettinen on Kuopion yliopiston Vuoden Alumni
Kuopion yliopiston vuoden 2009 alumniksi on valittu erikoishammaslääkäri
Veijo Miettinen.
Veijo Miettisen panoksen todetaan olleen keskeinen tehokkaan
ja toimivan hammashuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä
Siilijärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymään.
Hän on toiminnassaan korostanut moniammatillisuutta suu-
ja hammassairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Miettinen
on ollut kehittämässä myös Kuopion yliopiston
edellisen hammaslääketieteen koulutuksen hammasklinikan
toimintaa.
Veijo Miettinen valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi
vuonna 1980 ja erikoishammaslääkäriksi vuonna
1987. Nykyisin hänellä on yksityisvastaanotto Siilinjärvellä
sekä erikoishammaslääkärin osa-aikavirka
Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä.
Valinta Vuoden Alumniksi on yliopiston kunnianosoitus ansioituneelle
kasvatilleen. Vuoden alumni valittiin nyt kolmatta kertaa.
Aiemmin Vuoden alumneiksi on valittu Pekka Puska ja Paula
Risikko. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
2.11.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopiston ylioppilaskunta sai pääsihteerin
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto
on valinnut ylioppilaskunnan uudeksi pääsihteeriksi
kauppatieteen ylioppilas Janne Mertasen. Kuopion yliopistossa
kauppatieteitä pääaineenaan opiskeleva Mertanen,
31, on aiemmin toiminut mm. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan
pääsihteerinä.
Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta ja Kuopion yliopiston
ylioppilaskunta muodostavat uuden Itä-Suomen yliopiston
ylioppilaskunnan. Mertanen aloittaa ISYY:n ensimmäisenä
pääsihteerinä 1.1.2010. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta |
26.10.2009 |
| |
|
| |
Yksityishenkilöltä
50 000 euroa Itä-Suomen yliopiston varainhankintaan
Yksityishenkilö Helena Piispa lahjoittaa 50 000 euroa
Itä-Suomen yliopiston varainhankintaan. Piispa pitää
yliopiston menestymistä elintärkeänä asiana
Itä-Suomen kehittymiselle.
Helena Piispa on työskennellyt Scantarp-yrityksen toimitusjohtaja
ja pääosakkaana. Yritys on erikoistunut termoplastisilla
materiaaleilla päällystettyjen teknisten kankaiden
valmistukseen. Lahjoituksellaan Piispa haluaa kannustaa muita
hyvin toimeentulevia ihmisiä osallistumaan varainhankintatalkoisiin. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
23.10.2009 |
| |
|
| |
Kuopion yliopistolla
tutustutaan kehitysmaihin
Kuopion yliopistossa on torstaina mahdollisuus päivittää
tietoja ja mielikuvia kehitysmaista. Yliopistossa vietetään
kehitysmaateemapäivää, jonka aikana aiheesta
kuullaan maksuttomia luentoja ja esityksiä.
Opiskelijat voivat tulla kuulemaan kehitysmaiden kanssa käytävästä
opiskelijavaihdosta tai vaikkapa uramahdollisuuksista eksoottisissa
maissa.
Tilaisuudessa luennoivat muun muassa yleislääketieteen
erikoislääkäri Juhani Miettola Kuopion yliopistosta,
emeritusprofessori Esko Poutiainen ja Sibelius Akatemian Kuopion
osaston lehtori Pekka Vapaavuori.
Tilaisuudessa kuultuja luentoja taltioidaan kantti.net-verkkosivuille. |
| |
YLE
Savo |
22.10.2009 |
| |
|
| |
Jätteet
syyniin koko Itä-Suomessa
Jätteiden määrä halutaan kuriin Itä-Suomessa
vuoteen 2016 mennessä. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon
ja Etelä-Savon ympäristökeskukset ovat laatineet
luonnoksen alueen yhteiseksi jätesuunnitelmaksi.
Tavoitteena on vähentää jätteiden määrää,
saada jätteet entistä paremmin hyötykäyttöön
ja vähentää jätteiden aiheuttamia ympäristö-
ja terveyshaittoja.
Käytännössä kaatopaikalle ei enää
kuskattaisi muun muassa polttokelpoisia tai maatuvia jätteitä.
Lisäksi hyöty- ja ongelmajätteiden keräyspisteitä
aiotaan lisätä maaseudulla, jonne rakennettaisiin
myös pienehköjä biokaasulaitoksia.
Jätemaksuilla asukkaita kannustetaan jätteiden
tarkempaan lajitteluun ja omatoimiseen kompostointiin.
Itäsuomalaiset voivat tutustua jätesuunnitelmaan
kunnanvirastoissa, ympäristökeskuksissa tai internetissä
www.ymparisto.fi/isu.
Kuukauden kuluessa jätetyt mielipiteet ja kannanotot
otetaan huomioon lopullisessa suunnitelmassa, joka valmistuu
vuodenvaihteessa. |
| |
YLE
Savo |
22.10.2009 |
| |
|
| |
Kuopion
yliopistolle rahoitusta uusien aivotutkimuksen kuvantamismenetelmien
kehittämiseen
Suomen Akatemian Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät
-ohjelmasta on myönnetty yhteensä 1,34 miljoonan
euron rahoitus kahdelle Kuopion yliopiston koordinoimalle
tutkimushankkeelle.
Professori Michael Courtneyn ryhmä tutkii proteiinien
vuorovaikutusta sekä solujen viestinnän merkitystä
vastasyntyneen hapettomuustiloissa ja Alzheimerin taudin malleissa.
Tutkimushanke sai Suomen Akatemialta 820 000 euron rahoituksen.
Professori Rashid Giniatullinin johtamassa ryhmässä
tutkitaan puolestaan kivun ja erityisesti migreenipäänsäryn
molekulaarisia mekanismeja. Giniatullinin koordinoima tutkimushanke
sai 520 000 euron rahoituksen. Hankkeessa sovelletaan uusia
optiikan menetelmiä reaktiivisten happiradikaalien tunnistamiseksi
hermo- ja tukisoluista. Nämä uudet lähestymistavat
voivat tuottaa uutta tietoa aivosairauksista, kuten migreenistä
ja Alzheimerin taudista.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
20.10.2009 |
| |
|
| |
Kuopion yliopistosta
kaskukirja
Kuopion yliopiston vaiheista ja henkilöistä kertova
kaskukirja "Ei mikään metsämökki
- kaskuja Kuopion yliopistosta" julkaistiin Kuopiossa
16. lokakuuta.
Kaskukirjan ovat toimittaneet kirjastonjohtaja Jarmo Saarti
ja viestintäpäällikkö Petri Hynynen. Kirjan
kuvitus on Savon Sanomista tutun piirtäjän Ilkka
Toivasen käsialaa.
- Kaskujen keruu käynnistyi viime vuoden lopulla, jonka
jälkeen kaskusatoa kartutettiin haastattelemalla muutamia
avainhenkilöitä, entisiä ja nykyisiä yliopistolaisia,
kertoo Jarmo Saarti.
Kaskukirjasta otettiin 500 kappaleen painos. Sitä on
saatavana Kuopion yliopiston kirjastosta sekä kirjakaupoista
Kuopiossa.
Katso myös:
Ei
mikään metsämökki - kaskuja Kuopion
yliopistosta
kantti.net
|
| |
kantti.net, Kari Salmela |
16.10.2009 |
| |
|
| |
Saima-lehti
Itä-Suomen yliopiston sidosryhmille
Itä-Suomen yliopiston sidosryhmälehden Saiman
ensimmäinen numero julkistettiin Kuopiossa.
9000 lehden painos tavoittaa osoitteellisen jakelunsa ansiosta
yhteistyökumppanit, viranomaiset sekä vaikuttajat
ja päättäjät alueen lisäksi valtakunnallisella
tasolla.
- On sattuma, että Snellman julkaisi 1800-luvulla samannimistä
lehteä. Snellman henkilönä ja Saima hänen
julkaisemanaan lehtenä sopivat hyvin esikuviksi Itä-Suomen
yliopistolle. Kansanvalistus, poikkitieteellisyys ja innovatiivisuus
ovat meitä yhdistäviä keskeisiä tekijöitä,
sanoo Itä-Suomen yliopiston viestintäjohtaja Liisa
Hakola.
Katso myös:
Itä-Suomen
yliopiston viestintä kovien haasteiden edessä
kantti.net
|
| |
kantti.net, Kari Salmela |
16.10.2009 |
| |
|
| |
1500 tohtoria
Kuopion yliopistosta
Kuopion yliopisto saavuttaa 1500 tohtorinväitöksen
rajapyykin kun lääketieteen lisensiaatin Saila Laakson
väitöskirja tarkastetaan (16. lokakuuta).
Laakson lastentautien alaan kuuluva väitöskirja
käsittelee perimän vaihtelua lasten ennenaikaisen
lisämunuaisten miessukupuolihormonin erityksen taustalla.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta yliopiston
ensimmäisestä väitöksestä. Tuolloin
vuonna 1974 väittelijöitä oli neljä, mutta
väitösten vuosittainen määrä lähti
nopeasti melko tasaiseen kasvuun.
Väittelytahti on viime vuosina kiihtynyt entisestään.
Esimerkiksi vuonna 2008 tohtorintutkintoja suoritettiin 95,
mikä ylitti sekä opetusministeriön asettamat
tavoitteet että kaikki aikaisemmat ennätykset.
Kuopion yliopisto on panostanut tuntuvasti tutkimukseen myös
taloudellisesti. Vuonna 2008 tutkimukseen käytetyn rahoituksen
osuus budjettirahoituksesta oli 59 prosenttia eli enemmän
kuin muissa yliopistoissa lukuun ottamatta Teknillistä
korkeakoulua, jossa osuus oli 63 prosenttia.
Naisten osuus väittelijöistä on Kuopion yliopistossa
kasvanut reippaasti. Viime vuonna peräti 70 prosenttia
väittelijöistä oli naisia ja vuonna 2007 naisten
osuus oli 60 prosenttia. Kuopiossa kautta aikojen tohtorintutkinnon
suorittaneista naisia on noin puolet.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion
yliopisto |
14.10.2009 |
| |
|
| |
Karelia
Finlandilta 50.000 euroa Itä-Suomen yliopistolle
Teollisuusneuvos Heikki Väänäsen perheen
omistama Karelia Finland Oy lahjoittaa 50.000 euroa Itä-Suomen
yliopistorahaston pääomaan.
Lahjoituksellaan yritys haluaa osaltaan tukea Itä-Suomen
yliopiston kasvua ja kehitystä.
Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä Väänänen
pitää erittäin tärkeänä. Näin
syntyvä suuri, monialainen yliopisto varmistaa hänen
mukaansa koulutuksen korkean tason ja houkuttelee opiskelijoita.
Opiskelupaikkakunnalle valmistumisensa jälkeen jäävistä
opiskelijoista alueen julkiset ja yksityiset työnantajat
saavat osaavaa henkilöstöä ja kunnat veronmaksajia.
Heikki Väänänen haluaa omalla esimerkillään
kannustaa kaikkia Itä-Suomen alueen yrityksiä, yhteisöjä
ja yksityishenkilöitä osallistumaan yliopiston varainhankintaan.
Hän uskoo vahvasti, että alueen elinkeinoelämä
ja muut toimijat tuntevat vastuunsa ja saavat lahjoituksillaan
kokoon vähintään miljoona euroa, joka takaa
valtion tuen 2,5-kertaisena.
Menestyvästä yliopistosta hyötyvät Väänäsen
mukaan kaikki, sillä välittömien hyötyjen
lisäksi yliopistolla on laajat heijastusvaikutukset koko
alueen hyvinvointiin.
Itä-Suomen yliopiston varainhankinta on hiljalleen pääsemässä
vauhtiin. Karelia Finlandin lahjoituksen ansiosta koossa on
nyt puoli miljoonaa euroa.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion
yliopisto |
14.10.2009 |
| |
|
| |
Aikuisiän
diabetes yleistynyt vauhdilla Kuopiossa
Aikuisiän diabetestä sairastavien määrä
on kasvanut ennätyslukemiin Kuopion seudulla. Kuopion
yliopistossa maaliskuussa 2005 aloitettuun mittavaan kakkostyypin
diabeteksen ja sydänsairauksien väestötutkimukseen
on kutsuttu kaikki kuopiolaiset 45-70 -vuotiaat miehet.
Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut
jo 9-tuhatta miestä. Akatemiaprofessori Markku Laakso
kertoo, että tutkimustulokset ovat olleet hätkähdyttäviä.
- Yllättävintä ja hälyyttävintä
on ollut ylipainon voimakas lisääntyminen ja kakkostyypin
diabeteksen yleisyys. Tutkimuksen mukaan puolet miehistä
on ylipainoisia ja joka viides on huomattavasti ylipainoinen.
Kakkostyypin diabetesta sairastaa 14 prosenttia väestöstä.
Nämä ovat kyllä niin hälyyttäviä
lukuja, että tällaisia ei ole koskaan ennen tällä
alueella raportoitu, toteaa Kuopion yliopiston professori
Markku Laakso.
Aikuisiän diabeteksen väestötutkimus Kuopiossa
jatkuu ensi kevääseen. Tavoitteena on, että
tutkimukseen osallistuu kaikkiaan yli kymmmenen-tuhatta miestä.
Tutkimus on tiettävästi laajin yhdessä kaupungissa
tehty alan tutkimus.
|
| |
YLE
Savo |
14.10.2009 |
| |
|
| |
Ahtisaari,
Puska ja Pohjalainen Kuopion yliopiston kunniatohtoreiksi
Kuopion yliopisto järjestää seitsemännen
tohtoripromootionsa 10.-12.6. 2010.
Kunniatohtoreiksi yliopisto on kutsunut presidentti Martti
Ahtisaaren, pääjohtaja Pekka Puskan ja muotoilija
Ritva-Liisa Pohjalaisen.
Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi vihittävän
Martti Ahtisaaren työ maailmanrauhan hyväksi on
ollut mittava. Kauppatieteiden kunniatohtoriksi vihittävä
Ritva-Liisa Pohjalainen on muotoilijana yhdistänyt luovan
taiteellisen työn valmistettavuuteen ja liiketoimintaan.
Filosofian kunniatohtoriksi vihittävä Pekka Puska
on edistänyt sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä
Suomessa ja kansainvälisesti.
Promootiossa vihittäviksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu
16 tieteen ja yhteiskuntaelämän vaikuttajaa. Kunniatohtorin
arvo on merkittävin huomionosoitus, jonka yliopisto voi
antaa. Osa kunniatohtoreista on kutsuttu tiedekuntien esitysten
perusteella ja osa on koko yliopiston yhteisiä kunniatohtoreita.
Promootioon voivat osallistua Kuopion yliopistosta viimeistään
vuoden 2009 aikana valmistuneet tohtorit. Ilmoittautuminen
jatkuu vuoden loppuun ja loppuvuonna väitteleville vielä
tammi-helmikuun ajan.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion
yliopisto |
13.10.2009 |
| |
|
| |
Kuopion yliopisto
maailman huippuyliopistojen listalla
Kuopion yliopisto on 328. sijalla maailman 400 parhaan yliopiston
joukossa. Rankinglistan on laatinut brittiläinen The
Times Higher Education Supplement -lehti. Lista julkaistiin
nyt kuudetta kertaa. Kuopion yliopisto on ollut mukana listalla
nyt neljänä peräkkäisenä vuotena.
Listaus perustuu useisiin mittareihin, joista keskeisin on
yli 9000 akateemisen asiantuntijan tekemä vertaisarviointi.
Tieteellistä menestystä arvioidaan henkilökunnan
määrään suhteutetulla siteerausten määrällä
ja opetukseen panostamista opiskelijamäärään
suhteutetulla henkilökunnan määrällä.
Lisäksi listauksessa on otettu huomioon yli 3000 merkittävän
työnantajan arviot sekä kansainvälistyminen
ulkomaisten opettajien ja opiskelijoiden määrillä
mitattuna
Listan kärkipäähän sijoittui amerikkalaisia
ja brittiläisiä yliopistoja. Suomalaisyliopistoista
rankinglistalle ylsivät Kuopion lisäksi Helsingin
yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto sekä
Oulun yliopisto. Parhaaseen sijoitukseen suomalaisista yliopistoista
nousi Helsingin yliopisto, joka oli listalla sijalla 108.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
9.10.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopisto sai rehtorit
Itä-Suomen yliopiston hallitus on valinnut FT Perttu
Vartiaisen rehtoriksi ja LKT Kalervo Väänäsen
akateemiseksi rehtoriksi.
Rehtori hoitaa uuden yliopistolain tarkoittamia rehtorin
tehtäviä. Akateeminen rehtori puolestaan hoitaa
opetukseen, tutkimukseen, tutkimusrahoitukseen ja kansainvälisiin
asioihin liittyviä tehtäviä. Molempien rehtoreiden
toimikausi on viisi vuotta ja se alkaa vuoden 2010 alussa.
Perttu Vartiainen työskentelee tällä hetkellä
Joensuun yliopiston rehtorina ja Kalervo Väänänen
Turun yliopiston solubiologian professorina. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
7.10.2009 |
| |
|
| |
Savonia-amk
saa opintopsykologin
Savonia-ammattikorkeakouluun perustetaan opintopsykologin
toimi. Opintopsykologitoimintaa tarvitaan erityisesti opiskeluhyvinvointia
tukevaan ja opiskelun esteitä ennaltaehkäisevään
työhön.
Savonia-ammattikorkeakoulussa psykologista osaamista tarvitaan
muun muassa erityisohjattavien opiskelijoiden tukemisessa.
Erityistukea tarvitsevat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset
opiskelijat, maahanmuuttajat, kansainväliset opiskelijat
sekä opiskelijat, joilla on oppimisvaikeuksia tai hankaluuksia
elämäntilanteessa. Opintopsykologin asiantuntemusta
voidaan hyödyntää myös opiskelijan hyvinvoinnin
tukemisessa sekä kriisitoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Opintopsykologin toimen perustamisesta päätettiin
ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 5.10.2009. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Savonia-ammattikorkeakoulu |
6.10.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopisto perustaa kampuksen Etelä-Afrikkaan
Itä-Suomen yliopisto käynnistää tutkimus-
ja opetuskokonaisuuden Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikan
hallinnolliseen pääkaupunkiin Pretoriaan perustettava
kampus palvelee Itä-Suomen yliopiston toimintaa tarjoamalla
tutkijoille ja opettajille pysyvän tukikohdan sekä
joustavat mahdollisuudet työskennellä autenttisessa
ympäristössä päiväntasaajan eteläpuolisessa
Afrikassa. Tämän lisäksi etäkampuksen
tehtävänä on laajentaa koulutustarjontaa Afrikassa.
Etäkampus palvelee Itä-Suomen yliopiston strategian
mukaisesti yliopiston kaikkia tieteenaloja, erityisesti informaatioteknologiaa
ja terveystieteitä
Etäkampuksen perustamisvaihetta johtavan professori
Erkki Sutisen mukaan syksyn aikana Afrikan eri maissa työskentelee
yli kymmenen Joensuun yliopiston tutkijaa, opettajaa ja hallinnon
edustajaa. Kampuksen toteutus perustuu Joensuun ja Kuopion
yliopistojen pitkäaikaiseen yhteistyöhön afrikkalaisten
kumppanien kanssa. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
2.10.2009 |
| |
|
| |
Kuopiossa
juhlittiin 50-vuotiasta ammatillisen opetuksen kampusta
Savon ammatti- ja aikuisopiston legendaarinen Presidentinkadun
kampus on palvellut 50 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin Kuopiossa
asianmukaisin menoin.
Vuonna 1959 valmistunutta päärakennusta saattoi
aikanaan luonnohtia suureksi koko valtakunnankin mittakaavassa.
-Kyllä se tuntui silloin nuoresta tytöstä aivan
valtavalta rakennukselta, mutta pian siihen tottui, muisteli
syksyllä 1959 parturi-kampaajalinjan aloittanut Kaarina
Jänönen.
Juhlapuheissa kiilteltiin kampuaslueen tuoreinta investointiohjelmaa,
jolla mm. kone-, metalli- ja talotekniikan opetustilat on
saatu ajanmukaisiksi.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela |
2.10.2009 |
| |
|
| |
Karsinogeenit
kulkeutuvat äidin verenkierrosta sikiöön
Äidin ruokavalio voi altistaa sikiön monille vaarallisille
aineille jo ennen syntymää. Proviisori Kirsi Annolan
väitöstutkimuksen mukaan lapsi altistuu ruoan syöpää
aiheuttaville aineille jo ennen syntymäänsä.
Annola selvitti tutkimuksessaan, miten ruuan sisältämät
syöpää aiheuttavat aineet eli karsinogeenit
kulkeutuvat raskauden aikana äidin verenkierrosta istukan
läpi kohdussa kasvavaan ja kehittyvään lapseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin niin sanottua
istukkaperfuusiomallia, jossa juuri synnytyksestä saatujen
ihmisistukoiden verenkiertoja pidetään keinotekoisesti
yllä fysiologisia olosuhteita jäljitellen. Kyseisellä
tutkimusmenetelmällä voidaan selvittää,
miten äidin verenkierrossa olevat aineet kulkeutuvat
istukan läpi sikiöön.
Äidin raskauden aikana syömä ruoka sisältää
pieniä määriä syöpää aiheuttavia
aineita. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi akryyliamidi,
jota on perunalastuissa, ranskanperunoissa, näkkileivässä
ja monissa muissa kuumentamalla valmistetuissa ruoka-aineissa,
sekä nitrosoamiinit, joita syntyy muun muassa nitraatilla
säilötyssä ruuassa, kuten lihassa ja kalassa.
Raskauden aikana tulisikin syödä monipuolisesti
välttäen yksittäisten ruoka-aineiden liiallista
saantia. Kirsi Annolan väitöstutkimus tarkastetaan
Kuopion yliopistossa 10.10.2009. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
1.10.2009 |
| |
|
| |
Risikko esittää
uusia sairaanhoidon tutkintoja
Peruspalveluministeri Paula Risikon mielestä terveydenhuollon
AMK-jatkotutkintoihin on saatava tarkemmin hoitotehtävään
perehdyttäviä tutkintoja.
Risikko esittää pohdittavaksi esimerkiksi dementia-
ja syöpähoitajan jatkotutkintoja.
- Jatkotutkintojen lisäämistä on pohdittava
hoidon näkökulmasta, sanoi Risikko.
Kuopiossa yliopiston hoitotieteenlaitoksen 30-vuotisjuhlassa
puhunut peruspalveluministeri Risikko toivoi koko terveydenhuoltohenkilöstön
osallistuvan tiiviimmin Paras-hankkeesta käytävään
keskusteluun.
Hänen mukaansa hankkeesta keskustelevat poliitikot, virkamiehet
ja media.
- Terveydenhuollossa toimiva henkilöstö on saatava
mukaan, koska hehän hankkeen konkreettisesti toteuttavat,
muistutti Risikko.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela |
30.9.2009 |
| |
|
| |
Opettajien asenteet
yrittäjyyskasvatukseen kartoitettu
Pohjoissavolaisille opettajilla on myönteinen asenne
yrittäjyyskasvatukseen. Opettajien asenteita yrittäjyyttä
ja yrittäjyyskasvatusta kohtaan selvittäneeseen
kyselyyn vastanneet opettajat uskovat yrittäjyyskasvatuksen
merkitykseen ja mahdollisuuteen yrittäjyyden edistäjänä.
Opettajat pitävät tärkeänä, että
yrittäjyys on otettu mukaan opetussuunnitelmiin ja sen
koetaan sopivan eri alojen oppimistavoitteisiin. Yrittäjyyskasvatus
koetaan kiinnostavana, mutta vaikeana aiheena. Opettajat odottivat
koulutusorganisaatioiden johdon taholta vahvempaa tukea yrittäjyyskasvatuksen
toteuttamiseksi.
Sähköiseen kyselyyn vastasi 385 opettajaa eri koulutusorganisaatioista.
Kyselyn toteutettiin ESR-rahoitteisessa ammattiosaajasta yrittäjäksi
- hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää
alueen yrittäjyyttä lisäämällä
Pohjois-Savon alueen toisen asteen, erityisesti ammatillisen
koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen koulutusorganisaatioiden
johdon ja opetushenkilöstön tietoisuutta yrittäjyydestä
ja yrittäjyyskasvatuksesta sekä vahvistaa yrittäjyysmyönteistä
asenneilmastoa. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Savonia-ammattikorkeakoulu |
30.9.2009 |
| |
|
| |
Pentti Ruotsalaisesta
vuoden rehtori
Savon ammatti- ja aikuisopiston rehtori Pentti Ruotsalainen
on nimitetty vuoden 2009 ammatilliseksi rehtoriksi.
Valinnassa on kiinnitetty huomiota muun muassa Ruotsalaisen
toimintaan ammatillisen koulutuksen merkittävänä
vaikuttajana niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Valinnan suorittanut Ammatilliset Rehtorit ry on valinnut
vuoden ammatillisen rehtorin vuodesta 1994 lähtien.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Savon ammatti-
ja aikuisopisto |
29.9.2009 |
| |
|
| |
Akatemiaprofessori
Laaksolle Sydäntutkimuksen Suurpalkinto
Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt
Sydäntutkimuksen Suurpalkinnon akatemiaprofessori Markku
Laaksolle. Nyt viidennen kerran jaettu palkinto myönnettiin
tunnustuksena pitkästä ja jatkuvasta urasta sydän-
ja verisuonisairauksien tutkijana.
Akatemiaprofessori Markku Laakso on työskennellyt sydän-
ja verisuonisairauksien tutkimuksessa jo yli parin vuosikymmenen
ajan. Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet erityisesti
tyypin 2 diabetekseen liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet
ja niiden vaaratekijät sekä metabolisen oireyhtymän
merkitys sydän- ja verisuonisairauksille. Laakso on myös
ansioitunut sydänsairauksien vaaratekijöiden genetiikan
sekä yhden geenin virheiden aiheuttamien sydänsairauksien
tutkijana.
Laakso on toiminut Kuopion yliopiston sisätautiopin
professorina vuodesta 1995 lähtien. Hänet on nimitetty
akatemiaprofessoriksi vuosiksi 2005-2010.
Katso myös:
Matti
Äyräpää -palkittu Markku Laakso:
Diabetes kasvamassa epidemiaksi
kantti.net, 12.1.2007
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
26.9.2009 |
| |
|
| |
Hyvinvointivaltio
syynissä
Kuopion yliopiston professori Juho Saari selvittää
hyvinvointivaltion tulevaisuutta Suomen eduskunnalle. Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunta päätti kokouksessaan 18.9.2009
rahoittaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja sen tabuja käsittelevän
hankekokonaisuuden.
Hankekokonaisuus jakaantuu neljään osahankkeeseen.
Professori, johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitoksesta
ja professori, osastopäällikkö Olli Kangas
Kansaneläkelaitoksesta selvittävät julkisen
talouden kestävyyttä ja sosiaalisten oikeuksien
laajuutta. Dosentti, johtaja Heikki Hiilamo Diak Etelästä
tarkastelee hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten mahdollisuuksien
näkökulmasta. Dosentti, akatemiatutkija Jani Erola
Turun yliopistosta selvittää koetussa hyvinvoinnissa
tapahtuneita muutoksia. Tutkimusprofessori Jussi Simpura THL:stä
vastaa hankkeen innovaatiojärjestelmän ja hyvinvointivaltion
rajapintoja käsittelevästä osasta.
Hankekokonaisuuden tulosten pohjalta valmistellaan tulevaisuusvaliokunnan
hyvinvointipoliittisia kannanottoja vaalikauden loppuun mennessä.
Katso myös:
Vuoden
opettaja luo hyvinvointia - Kuopion ylioppiston vuoden 2009
vuoden opettajaksi valitun Juho Saaren haastattelu
kantti.net
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen |
25.9.2009 |
| |
|
| |
LT Joonas
Siirolalle nuoren tutkijan tunnustuspalkinto
Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt
Martti Hämäläisen nimeä kantavan palkinnon
lääketieteen tohtori Joonas Sirolalle. Palkinto
myönnetään klinikan tai laitoksen esityksestä
nuorelle ansioituneelle tutkijalle, joka toimii Pohjois-Savon
alueella. Palkinto luovutettiin 22. syyskuuta Itä-Suomen
Lääketiedetapahtuman avajaisissa Kuopiossa.
Joonas Sirola on tehnyt tuotteliasta osteoporoosin ja sen
hoitoon kohdistuvaa tutkimusta Kuopion yliopistossa. Hän
on toiminut tutkijana Kuopion yliopiston luu- ja rustotutkimusyksikössä
vuodesta 2000 lähtien. Hän on tutkimustyönsä
ohessa erikoistumassa ortopediaan ja traumatologiaan.
Viiden tuhannen euron arvoinen palkinto on tarkoitettu kannustukseksi
tutkijan uralle. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
23.9.2009 |
| |
|
| |
Epileptologian
lahjoitusprofessuuri Kuopion yliopistolle
Vaajasalon säätiö lahjoittaa Kuopion yliopistolle
varat osa-aikaisen epileptologian professorin viran rahoittamiseen
viideksi vuodeksi. Professuuri vahvistaa Kuopion kansallista
asemaa kliinisessä epilepsiatutkimuksessa. Alan osaamisen
kehittäminen istuu A.I. Virtanen -instituutin vahvaan,
kansainväliseen epilepsian perustutkimukseen.
Perustettavalla professuurilla säilyy kiinteä yhteys
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toimivaan Kuopion epilepsiakeskukseen,
joka on valtakunnallinen vaikean epilepsian hoitoon ja tutkimukseen
keskittyvä yksikkö. Sen erityisosaamisalueena on
myös epilepsian kirurgisen hoidon monialainen arviointi
ja seuranta.
Kuopion yliopiston hallitus hyväksyi säätiön
lahjoituksen kokouksessaan keskiviikkona 16. syyskuuta. Virantäytön
valmistelu siirtyy lääketieteellisen tiedekuntaan.
|
| |
kantti.net, Kimmo Salvén
Lähde: Kuopion
yliopisto |
16.9.2009 |
| |
|
| |
Kuopion yliopisto
mukana kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmässä
Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Kuopion yliopisto
ovat saaneet huomattavan lisärahoituksen hankkeeseen,
joka koordinoi eurooppalaisia kasvihuonekaasuhavaintoja. Hajautettu
mittausasemaverkosto käsittää noin 30 ilmakehä-
ja ekosysteemihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa.
Hankkeelle on varattu valtion ensi vuoden budjetista rahoitusta
yhteensä neljä miljoonaa euroa kahden seuraavan
vuoden ajaksi. Seurantajärjestelmän päämajaa
tavoitellaan lisärahoituksen turvin Helsingin Kumpulaan.
Mittausasemaverkoston merkittävyyttä voi verrata
maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen
maailmansodan jälkeen. Mittausasemilla mitataan sekä
ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia että ekosysteemin
kasvihuonekaasujen kiertoja ja vaihtoa ilmakehän kanssa.
Suomessa havaintoasemaverkostoon liitetään kasvihuonekaasujen
osalta muiden muassa Pallaksen, Lompolojänkkän,
Kenttärovan ja Sodankylän asemat sekä Hyytiälä,
Värriö, Puijo-Koli sekä Utö-Itämeri.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
16.9.2009 |
| |
|
| |
Kuusi rehtorihakijaa
haastatteluun
Itä-Suomen yliopiston rehtorin paikkoja hakeneista
haastatellaan kuusi ehdokasta. Kuopiolaisista kutsun haastatteluun
sai Jukka Mönkkönen. Joensuulaisista haastatteluun
kutsuttiin Perttu Vartiainen, Jussi Kukkonen ja Markku Filppula.
Lisäksi kutsun saivat Kalervo Väänänen
Turusta ja Sakari Karjalainen Helsingistä.
Kuuden tohtorin haastattelut käynnistyvät ensi
viikolla. Itä-Suomen yliopiston kahta rehtorin paikkaa
haki kaikkiaan yhdeksän henkilöä.
Yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Tolvanen kertoo,
että valinnat on tarkoitus tehdä lokakuun aikana.
Rehtorit aloittavat viisi vuotta kestävän kautensa
tammikuun alussa.
Toinen heistä toimii julkisoikeudellisen yliopiston
rehtorina ja toinen keskittyy opetus- ja tutkimusasioihin.
|
| |
YLE
Savo |
16.9.2009 |
| |
|
| |
Itä-Suomen
yliopiston kahteen rehtorin virkaan yhdeksän hakijaa
Itä-Suomen yliopiston kahta rehtorin paikkaa haki määräaikaan
(11.9.09) mennessä yhdeksän hakijaa. Toinen rehtoreista
tulee vastaamaan Itä-Suomen yliopiston johdosta nk. julkisoikeudellisen
yliopiston rehtorin virassa. Toinen vastaa opetus ja tutkimusasioista.
Toinen rehtoreista sijoittuu Kuopion kampukselle, toinen Joensuuhun.
Julkisoikeudellisen yliopiston rehtorin paikkaa hakivat määräaikaan
mennessä
MMT, DI Jalo Aminoff Helsingistä, ylijohtaja, LT Sakari
Karjalainen Helsingistä, akatemiaprofessori, FT Jussi
Kukkonen Joensuusta, professori, FT Erkki Sutinen Joensuusta,
rehtori, professori, FT Perttu Vartiainen Joensuusta ja erikoislääkäri,
professori, LKT Kalervo Väänänen Turusta.
Opetus- ja tutkimusasioista vastaavan rehtorin paikkaa hakivat
MMT, DI Jalo Aminoff Helsingistä, dekaani, professori,
PhD Markku Filppula Joensuusta, professori, FT Jukka Korpela
Joensuusta, akatemiaprofessori, FT Jussi Kukkonen Joensuusta,
dekaani, professori, FaT Jukka Mönkkönen Kuopiosta
ja rehtori, professori, FT Perttu Vartiainen Joensuusta.
Rehtorit valitaan viisivuotiskaudeksi ja rehtorit aloittavat
tehtävässään 1.1.2010. Rehtorivalinnoista
päättää Itä-Suomen yliopiston hallitus.
|
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Kuopion ja Joensuun yliopistot |
11.9.2009 |
| |
|
| |
Korkeakoulukirjastojen
yhdistettävä voimiaan
Korkeakoulukirjastojen toimipisteitä esitetään
supistettavaksi noin puoleen nykyisestä kirjastojen määrästä.
Tavoitteena on luoda riittävän suuria yksiköitä
yhdistämällä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoja.
Korkeakoulukirjastojen tulee yhdistymisten lisäksi myös
lisätä toiminnallista yhteistyötään
palvelujen kehittämiseksi.
Opetusministeriön asettama työryhmän esityksen
taustalla on korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen
tutkimuksen ja opetuksen laadun tehostamiseksi sekä tieto-
ja viestintäympäristön muutos sähköiseen
suuntaan.
Työryhmä esittää, että korkeakoulut
käyttäisivät vähintään 5 prosenttia
budjetistaan kirjasto- ja tietopalveluihin. Korkeakoulujen
tulisi sitoutua omien tutkimusjulkaisujensa avoimeen julkaisemiseen
vuoteen 2015 mennessä. Työryhmä luovutti muistionsa
opetusministeri Henna Virkkuselle perjantaina 11.9.2009.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Opetusministeriö |
11.9.2009 |
| |
|
| |
Potilaiden kipukokemukset
hampaiden oikomishoidossa
Hampaiden oikominen aiheuttaa useimmille potilaille vain
lievää ja lyhytkestoista kipua. Tämä käy
ilmi Kuopion yliopistossa tarkastettavasta oikomishoidon alan
väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oikomishoidon
toimenpiteet aiheuttavat yleisesti kipua. Kipu on useimmiten
lievää ja lyhytkestoista, mutta osalla potilaista
kipu on niin voimakasta, että se voi merkittävästi
vaikeuttaa tavanomaisia toimintoja, esimerkiksi ruuan pureskelua
ja hampaiden harjausta. Merkittävin osa kivusta näyttää
olevan peräisin hampaiden tukikudoksista, mutta tulokset
viittaavat siihen, että myös hammasytimen kipuhermot
voivat hoidon aikana herkistyä ja siten aiheuttaa osan
kipuoireista
MPH, EHML Farshad Dalilin väitösutkimuksessa todetaan,
että hampaiden oikomishoito tulisi suorittaa mahdollisimman
nopeasti vahingoittamatta hampaita ja niitä ympäröiviä
kudoksia sekä potilaan kokeman kivun ja muut vaivat minimoiden.
Oikomishoitoa tekevän hammaslääkärin olisi
siten tärkeä tietää millaisia kipuja ja
muita vaivoja esimerkiksi kiinteät oikomiskojeet voivat
potilaille aiheuttaa.
MPH, EHML Farshad Dalilin oikomishoidon alaan kuuluva väitöskirja
Potilaiden kipukokemukset hampaidenoikomishoidossa tarkastetaan
Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa
19.9.2009. |
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
9.9.2009 |
| |
|
| |
Kuopiolainen
muurari Ville Rämö maailman taitavin
Kuopiolainen muurari Ville Rämö on voittanut muurauslajeissa
kultaa kansainvälisissä WorldSkills Competitions
(WSC)ammattitaitokisoissa Kanadassa.
Suomen joukkueen menestys maistui myös kokonaisuutena
makealta. Rämön lisäksi metsrauuden nappasi
Elina Salminen hiusmuotoilussa. Hopeaa sai Marianna Luoma
muoti- ja vaatetuslajissa ja pronssia Harri Jalonen automaalauksessa
sekä Jaana Pakanen ja Tiina Ahola lähihoitajalajissa.
Joka toinen vuosi järjestettävät nuorten kansainväliset
ammattitaitokisat, WorldSkills Competitions (WSC). Näissä
kisoissa ratkotaan nuorten ammattilaisten maailmamestaruus.
Kilpailujen ja niihin valmistautumisen avulla edistetään
toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä.
Tätä tukee myös kilpailujen ympärille
muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden
verkosto keskustelufoorumeineen. |
| |
kantti.net, Kari Salmela
Lähde: Savon
ammatti- ja aikuisopisto |
7.9.2009 |
| |
|
| |
Rauduskoivu
näyttää sopeutuvan ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan haitallisesti metsäpuiden
kasvuun. Lajin sisällä esiintyy kuitenkin laajaa
perinnöllistä vaihtelua, jonka turvin metsäpuut
saattavat sopeutua ilmastonmuutokseen.
Filosofian maisteri Tarja Silfver on selvittänyt Joensuun
yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatyössään
tuhonkestävyyden perinnöllistä vaihtelua rauduskoivun
luonnonpopulaatiossa sekä koivun geneettisen taustan
vaikutusta ekosysteemin toimintaan.
Tutkimuksessa havaittiin laajaa perinnöllistä vaihtelua
rauduskoivujen kasvussa ja hyönteistuhonkestävyydessä.
Koivun perimä vaikutti muun muassa sen lehtiä hajottavien
maaperäeliöiden ja -mikrobien toimintaan sekä
koivua ravinnokseen käyttävien kasvinsyöjähyönteisten
yhteisörakenteeseen. Tutkimuksessa havaittiin myös,
että rauduskoivun taimet kestävät melko hyvin
keväthallan ja kohonneen otsonipitoisuuden aiheuttamaa
yhteisstressiä.
Rauduskoivujen kasvu riippuu voimakkaasti kasvupaikkatekijöistä,
eikä peltomaalla hyväkasvuiseksi todettu koivuyksilö
välttämättä kasvakaan kovin nopeasti metsämaalla.
Tulos on huomionarvoinen koivun jalostuksen ja kasvatuksen
kannalta.
FM Tarja Silfverin väitöskirja Rauduskoivun tuhonkestävyyden
perinnöllinen vaihtelu tarkastetaan Joensuun yliopistossa
11.9.2009.
Katso myös:
Hybridihaapa
ja metsähaapa sinnittelevät muuttuvassa ilmastossa
kantti.net
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Joensuun
yliopisto |
7.9.2009 |
| |
|
| |
Uutta tietoa
Alzheimerin taudin riskigeeneistä
Yleiseurooppalaisessa koko perimän kattavassa riskigeenikartoituksessa
on löytynyt kaksi uutta Azheimerin taudin riskigeeniä.
Tutkimuksessa on ollut mukana Kuopion yliopiston neurologian
yksikökkö. Uusia riskigeenejä koskeva tutkimus
julkaistiin arvovaltaisessa Nature Genetics -tiedelehdessä
6. syyskuuta.
CLU- ja CR1-geeneissä havaitut muutokset vaikuttivat
merkittävästi riskiin sairastua Alzheimerin tautiin.
Tärkeä tekijä löydön taustalla oli
se, että geneettisten tutkimusten kohteena oli useita
eurooppalaisia väestöryhmiä Ranskasta, Belgiasta,
Suomesta, Italiasta ja Espanjasta. Tutkimukseen osallistui
yli 14 000 Alzheimerin taudin potilasta ja tervettä kontrollihenkilöä.
Alzheimerin taudin geenitaustan tunteminen on ensiarvoisen
tärkeää etsittäessä keinoja sairauden
ennaltaehkäisemiseksi ja uusien hoitojen kehittämiseksi.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksittäisten
Alzheimerin taudin riskigeenien riskivaikutukset ovat suhteellisen
pieniä, mikä puolestaan on lisännyt tarvetta
kasvattaa tutkittavien potilaiden määriä sekä
keskittää tutkimuksia geneettiseltä taustaltaan
yhtenäisiin väestöryhmiin. Tässä
suhteessa itäsuomalainen väestöryhmä tarjoaa
oivallisen tutkimuskohteen uusien riskigeenien löytämiseksi.
|
| |
kantti.net, Anne Heikkinen
Lähde: Kuopion
yliopisto |
7.9.2009 |
| |
|
| |
Kuopion hiippakunta
juhlii pyöreitä vuosia
Kuopion hiippakunta viettää viikonloppuna 70-vuotisjuhliaan.
Hiippakuntaan kuuluu koko Pohjois-Savo ja Kainuu, suurin osa
Pohjois-Karjalaa sekä seurakuntia Etelä-Savosta,
Keski-Suomesta ja Pohjanmaan rajalta.
Seurakuntia hiippakunnassa on 60, seurakuntalaisia noin 450
000 ja työntekijöitä 2 100.
- Uutiset isojen teollisuuslaitosten aikomuksista pistää
pillit pussiin koskevat tuhansia lähiseudun asukkaita
ja niillä on vaikutusta koko Itä-Suomeen ja Kaakkois-Suomeen.
Onhan se haasteellista, miten tällaiseen tilanteeseen
tulisi hengellisesti reagoida tai varautua, Kuopion hiippakunnan
piispa Wille Riekkinen toteaa.
- Varkaudessa on jo 3-4 vuoden ajan papisto käynyt
teollisuuslaitoksissa, kun on uumoiltu ja sanottu, että
jotain saattaa tapahtua. Nyt tuota toimintaa tehostetaan.
Riekkisen mukaan kirkko haluaa olla siellä, missä
ihmiset eivät tiedä, miten jatkaa seuraavaan päivään.
- Eli haluamme olla ihmisen rinnalla, jos ei muuta
niin ainakin veljenä ja sisarena tukemassa toista. Ja
vakuuttaa, että kyllä tästä selvitään:
Jumalan avulla ja yhteistyöllä. |
| |
YLE
Savo |
5.9.2009 |
| |
|
| |
Kasvihuonekaasujen
tutkimusta Itä-Suomeen
Itä-Suomeen on tulossa merkittävää kasvihuonekaasujen
tutkimusta. Kuopion yliopisto ja Ilmatieteen laitos sekä
Helsingin yliopisto osallistuvat eurooppalaiseen tutkimukseen,
jossa laaditaan kattava mittausasemien verkosto, jolla pyritään
selvittämään kasvihuonekaasujen määrä
ja syntymisen syitä.
Itä-Suomessa selvitetään metsävyöhykkeen
vaikutusta kasvihuonekaasujen syntyyn. Mittausasema on tarkoitus
asentaa Kolin tv-mastoon. Lisäksi Suomeen tulee kaksi
muutakin mittausasemaa.
Hankkeeseen on tulossa valtion rahaa noin miljoona euroa.
Niin kutsuttu ICOS-hanke vahvistaa entisestään
Kuopion yliopiston roolia ilmakehätutkimuksessa, jota
nyt tehdään esimerkiksi Puijon tornissa sijaitsevalla
pilvientutkimusasemalla. |
| |
YLE
Savo |
1.9.2009 |
|
|
|
|
