Lyhyesti - uutisia, ajankohtaista Tältä sivulta löydät Kantin tuottamaa ja kerämää uutismateriaalia - lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kuopion hiippakunta juhlii pyöreitä vuosia Kuopion hiippakunta viettää viikonloppuna 70-vuotisjuhliaan. Hiippakuntaan kuuluu koko Pohjois-Savo ja Kainuu, suurin osa Pohjois-Karjalaa sekä seurakuntia Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaan rajalta. Seurakuntia hiippakunnassa on 60, seurakuntalaisia noin 450 000 ja työntekijöitä 2 100. - Uutiset isojen teollisuuslaitosten aikomuksista pistää pillit pussiin koskevat tuhansia lähiseudun asukkaita ja niillä on vaikutusta koko Itä-Suomeen ja Kaakkois-Suomeen. Onhan se haasteellista, miten tällaiseen tilanteeseen tulisi hengellisesti reagoida tai varautua, Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen toteaa. - Varkaudessa on jo 3-4 vuoden ajan papisto käynyt teollisuuslaitoksissa, kun on uumoiltu ja sanottu, että jotain saattaa tapahtua. Nyt tuota toimintaa tehostetaan. Riekkisen mukaan kirkko haluaa olla siellä, missä ihmiset eivät tiedä, miten jatkaa seuraavaan päivään. - Eli haluamme olla ihmisen rinnalla, jos ei muuta niin ainakin veljenä ja sisarena tukemassa toista. Ja vakuuttaa, että kyllä tästä selvitään: Jumalan avulla ja yhteistyöllä.
YLE Savo	5.9.2009

Kasvihuonekaasujen tutkimusta Itä-Suomeen Itä-Suomeen on tulossa merkittävää kasvihuonekaasujen tutkimusta. Kuopion yliopisto ja Ilmatieteen laitos sekä Helsingin yliopisto osallistuvat eurooppalaiseen tutkimukseen, jossa laaditaan kattava mittausasemien verkosto, jolla pyritään selvittämään kasvihuonekaasujen määrä ja syntymisen syitä. Itä-Suomessa selvitetään metsävyöhykkeen vaikutusta kasvihuonekaasujen syntyyn. Mittausasema on tarkoitus asentaa Kolin tv-mastoon. Lisäksi Suomeen tulee kaksi muutakin mittausasemaa. Hankkeeseen on tulossa valtion rahaa noin miljoona euroa. Niin kutsuttu ICOS-hanke vahvistaa entisestään Kuopion yliopiston roolia ilmakehätutkimuksessa, jota nyt tehdään esimerkiksi Puijon tornissa sijaitsevalla pilvientutkimusasemalla.
YLE Savo	1.9.2009

Kuva: Varpu Heiskanen, Joensuun ylisto. (Arkistokuva) Joensuun yliopisto juhli tohtoreitaan Joensuun yliopistossa järjestettiin tänään viides kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio. Promootio on samalla Joensuun yliopiston nimissä viimeinen, sillä ensi vuoden alussa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi. Promootiossa vihittiin tohtoreiksi 136 tohtorin tutkinnon suorittanutta. Heistä 45 vihittiin poissaolevina ja 13 sai kunniatohtorin arvon. Rehtori Perttu Vartiainen korosti promootiopuheessaan yliopiston ja muun yhteiskunnan välisten siteiden merkitystä. Vartiaisen mukaansa Itä-Suomi voi menestyä jatkossa vain strategialla, jossa kehityksen kärkenä ovat korkea koulutustaso, korkeatasoinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä luova ja kansainvälistymistä tukeva ilmapiiri. Vartiainen totesi, että Joensuun yliopistolla on kaikki syyt olla ylpeä akateemisista saavutuksistaan ja Itä-Suomen yliopisto tulee olemaan yksi maan tärkeimmistä yliopistoista. Joensuun yliopistolla pidetystä promootiotilaisuudesta kulkue jatkoi näyttävästi kohti Joensuun evankelisluterilaista kirkkoa, jossa järjestettiin promootiojumalanpalvelus. Lauantaina ohjelmassa on vielä promootiopurjehdus ja -lounas. Katso myös: Joensuun yliopiston viimeinen tohtoripromootio käynnistyy kantti.net, 27.8.2009
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Joensuun yliopisto	28.8.2009

Kansainvälistä työssäoppimista kuopiolaisissa yrityksissä Kuopiolaisissa matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä on kesän aikana ollut kansainväistä väriä kun joukko unkarilaisia opiskelijoita on suorittanut työssäoppimisjaksojaan Suomessa. Kyseessä on Savon ammatti- ja aikuisopiston yhteistyö Budapestissä sijaitsevan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä elintarvikealan oppilaitoksen Dobos C. József Vocational School of Catering kanssa. Kuopiossa on heinä- ja elokuun ajan ollut kaikkiaan kymmenen kokki-, tarjoilija- ja kondiittoriopiskelijaa. Lehtori Kristiina Jääskeläinen Savon ammatti- ja aikuisopistosta kertoo, että unkarilaisten kokemukset suomalaisesta työssäoppimisesta ovat varsin hyviä. Yhteistyötä ja opiskelijavaihtoa on tehty unkarilaisen yhteistyöoppilaitoksen kanssa jo vuodesta 2006 lähtien. Vasemmassa laidassa opettaja Kristiina Jääskeläinen, oikeassa laidassa opettaja Leila Keinänen - välissä unkarilaiset vaihdokit.
kantti.net, Anne Heikkinen Kuva: Markku Penttilä Lähde: Savon ammatti- ja aikuisopisto	28.8.2009

Joensuun yliopiston viimeinen tohtoripromootio käynnistyy 40-vuotisjuhliaan viettävä Joensuun yliopisto juhlii loppuviikon tohtoripromootion merkeissä. Viides ja samalla viimeinen tohtoripromootio on päätös perinteelle, joka aloitettiin Joensuun yliopistossa vuonna 1979. Käynnistymässä oleva promootio on Joensuun yliopiston nimissä viimeinen, Kuopion yliopiston ja Joensuun yliopiston yhdistyessä Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alkaessa. Juhlaperinteet käynnistyvät tänään klo 15, jolloin kunniatohtorit istuttavat nimikkopuunsa Joensuun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Botanian läheiselle alueelle. Puiden istutus symboloi kunniatohtoreiden ja yliopiston välistä sidettä. Joensuussa aloitettiin puiden istuttamisen perinne yliopiston toisen promootion yhteydessä vuonna 1989. Ajatus puulajipuistosta ja istutusseremoniasta lähti metsätieteellisen tiedekunnan silloiselta professorilta, Kim von Weissbergiltä ja kaupunki osoitti puistolle paikan. Puun pääsee tänään istuttamaan 13 kunniatohtoria, kaiken kaikkiaan promovoitavia tohtoreita on 149. Lista kunniatohtoreista Joensuun yliopiston sivuilla: http://www.joensuu.fi/lehdisto_2009/msg00044.html
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Joensuun yliopisto	27.8.2009

Savolaista osaamista ammattitaidon MM-kisoissa Kolme Savon ammatti- ja aikuisopistosta valmistunutta nuorta osallistuu ammattitaidon MM-kilpailuihin Kanadan Calgaryssa. Syyskuun alussa pidettäviin kilpailuihin osallistuu kaikkiaan noin 800 alle 23-vuotiasta huippuosaajaa 45 eri maasta eri puolilta maailmaa. Savolaisia osallistuu CNC-sorvauksen, muurauksen, lentokoneasennuksen sekä teräsrakennetöiden kilpailulajeihin. Maailmanmestaruuksia ratkotaan kaikkiaan 45 eri lajissa.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Savon ammatti- ja aikuisopisto	27.8.2009

Kesäyliopiston tavoitteena 6 000 opiskelijaa Pohjois-Savossa Kuopion kesäyliopisto tavoittelee Kuopion, Iisalmen ja Varkauden alueilta avoimella yliopisto-opetuksella, ammatillisella täydennyskoulutuksella ja yleissivistävällä koulutuksella noin 6 000 pohjoissavolaista aikuisopiskelijaa. Avointa yliopisto-opetusta järjestetään kolmessakymmenessä oppiaineessa yhteistyössä Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion yliopistojen sekä Sibelius-Akatemian kanssa. Kymmenessä oppiaineessa järjestetään myös pidemmälle eteneviä aineopintoja. Kesäyliopiston järjestämiä avoimia yliopisto-opintoja voi suorittaa tutkintotavoitteisesti opiskellen juridiikassa, humanistisissa tieteissä, kasvatustieteessä sekä teologiassa. Ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestetään tänä syksynä runsaasti esimiesvalmiuksien ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Täydennyskoulutusta järjestetään myös opetus- ja kasvatusalalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ja juridiikan alalla työskenteleville. Koulutuskalenteri on toimitettu suurimmille työnantajille ja se on saatavilla kirjastoissa. Ilmoittautuminen syksyn koulutuksiin on juuri käynnissä, www.uku.fi/kesayliopisto.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion kesäyliopisto	24.8.2009

Petteri Taalas vetämään Itä-Suomen yliopiston hallitusta Itä-Suomen yliopiston uuden hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, filosofian tohtori Petteri Taalas ja varapuheenjohtajaksi Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tiina Tolvanen. Puheenjohtajien valinnan lisäksi hallitus päätti ensimmäisessä kokouksessaan käynnistää kahden rehtorin hakuprosessin. Itä-Suomen yliopisto hakee niin sanottua johtavaa rehtoria ja akateemista rehtoria, joista toinen sijoittuu Joensuuhun ja toinen Kuopioon. Itä-Suomen ylipiston hallituksessa on puheenjohtajat mukaan lukien 10 jäsentä. Uuden yliopistolain mukaan hallituksessa on yliopiston sisäisten jäsenten lisäksi useita jäseniä yliopiston ulkopuolelta. He edustavat muun muassa tutkimusmaailman, koulutuksen, liike-elämän ja johtamisen osaamista.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Kuopion yliopisto	20.8.2009

Itä-Suomen yliopisto laajenee maailmalle Itä-Suomen yliopisto jatkaa ainutlaatuista laajentumistaan maailmalle. Yliopisto perustaa syksyllä tietojenkäsittelytieteen keskuksen Etelä-Afrikan pääkaupunkiin Pretoriaan. Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitoksen johtaja Erkki Sutinen kertoo, että Itä-Suomen yliopiston tukikohtaa valmistellaan yhteistyössä paikallisen suuren tutkimuskeskuksen kanssa. Perustettava tutkimuskeskus mahdollistaa sekä itäsuomalaisten että eteläafrikkalaisten opiskelun keskuksessa. Keskuksessa työskentelee myös Itä-Suomen yliopiston tutkijoita ja opettajia. Tutkimuskeskuksen perustamista rahoitetaan yliopiston omalla rahalla sekä ulkoministeriön myöntämällä koulutusyhteistyörahalla. Pretoria sijaitsee 40 kilometrin päässä maan suurimmasta kaupungista Johannesburgista. Toukokuussa Itä-Suomen yliopisto avasi etäkampuksen Nanjinin yliopiston yhteyteen Kiinassa.
YLE Savo	18.8.2009

Vapaa-ajan melu vaarantaa kuulon Joka viides suomalainen vaarantaa kuulonsa vapaa-aikana. Suurimmat viikoittaiset melualtistumiset aiheutuvat voimakkaaseen musiikkiin liittyvistä harrastuksista, kuten musiikkiravintoloissa, diskoissa ja konserteissa käymisestä sekä bändissä soittamisesta. Muita melualtistumisen kannalta merkittäviä harrastuksia ovat ammunta, moottoriurheilu sekä erilaisten työkalujen ja koneiden käyttö. Yli 85 dB kuulolle haitallisen viikoittaisen kokonaismelualtistuksen ylitti tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes teini-ikäisistä ja varusmiehistä sekä viidennes aikuisista. Kokonaisuudessaan teini-ikäiset ja nuoret aikuiset käyttivät meluisiin vapaa-ajan harrastuksiin 40 tunnin työviikkoa vastaavan ajan. Turvallisen viikoittaisen kokonaisaltistuksen 75 dB alitti yksi viidesosa teini-ikäisistä, kolmasosa varusmiehistä ja noin puolet aikuisista. Tulokset käyvät ilmi FM Jaana Jokitulpon väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisen väestön vapaa-ajan melulle altistumista eri ikäkausina. Lisäksi työssä tutkittiin melualtistumisen seurauksena kuuloon kohdistuvia oireita sekä niitä meluisia harrastuksia, jotka eniten vaikuttivat viikoittaiseen kokonaismelualtistukseen. FM Jaana Jokitulpon ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Vapaa-ajan melu - lähteet, altistuminen ja vaikutukset kuuloon tarkastetaan Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa perjantaina 28.8.2009.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Kuopion yliopisto	18.8.2009

Ergonomiakoulutus tuki työolojen kehittämistä Itellassa Itella Oyj on hyödyntänyt onnistuneesti Kuopion Avoimen yliopiston Ergonetti-opintokokonaisuutta ergonomian kehittämisessä. Ergonomian perusopinnot suorittaneet Itellan työntekijät ovat onnistuneet tuomaan opintojensa kautta parannnuksia työyhteisönsä ergonomiaan esimerkiksi valaistusta ja ilmanvaihtoa parantamalla, palaverikäytäntöjä selkeytettämällä ja lajitteluhyllyjä kaventamalla. Muutosten myötä työntekijöiden sitoutuminen työpaikkansa kehittämiseen on parantunut ja työtyytyväisyys lisääntynyt, myös työpaikan ilmapiiri on tullut myönteisemmäksi. Työstä aiheutuvaa haitallista kuormitusta on voitu vähentää ja työn ja työympäristön turvallisuus on parantunut. Nämä lisäävät työn laatua sekä tuloksellisuutta. Ergonetti - ergonomian opinnot verkossa Ergonetti on Kuopion Avoimen yliopiston ergonomian perusopintokokonaisuus, joka suoritetaan verkko-oppimisympäristössä. Ergonetissä opitaan arvioimaan ja kehittämään työtä, työoloja ja työyhteisöä sekä edistämään työntekijöiden hyvinvointia. - Itellalta saatu palaute osoittaa, että Ergonetti soveltuu sellaisenaan esimerkiksi työpaikan sisällä toteutettavaksi koulutukseksi ja työpaikan ergonomian kehittämisen apuvälineeksi, toteaa suunnittelija Merja Mäkitalo Kuopion Avoimesta yliopistosta. Katso myös: Ergonomian opinnoissa voi kehittää oman työn tai työpaikan ergonomiaa kantti.net Ainon tarina kantti.net
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto, Avoin yliopisto	14.8.2009

Opetusministeri kaipaa lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ammatillisen koulutuksen tarjontaa on lisättävä. Virkkunen esittää ammatillisen koulutuksen paikkojen lisäämistä, jotta kaikilla peruskoulun päättävillä nuorilla olisi mahdollisuus jatkaa koulutuksessa. Hallitus on jo lisännyt vuosina 2008-2009 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää yhteensä yli 7 000 opiskelijalla. Virkkusen mukaan tiedot yhteishausta ja kesän täydennyshausta kertovat, että sadat nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa, sillä ammatillisen koulutuksen paikkoja on tarjolla edelleen liian vähän. Virkkunen on tehnyt esityksen opiskelijapaikkojen lisäämisestä valtiovarainministeriölle. Päätös mahdollisesta lisäyksestä tehdään elokuun lopun budjettiriihessä.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: OPM	13.8.2009

Kuinka diagnosoida varhainen nivelrikko? Uudet, ultraääneen perustuvat tutkimusmenetelmät mahdollistavat nivelrikon toteamisen entistä varhaisemmassa vaiheessa. LL Panu Kivirannan väitöstutkimuksessa vertailtiin eri tutkimusmenetelmiä alkavan nivelrikon diagnosoimiseksi. Herkimmiksi menetelmiksi osoittautuivat ultraääneen perustuvat menetelmät, joilla voidaan arvioida nivelruston pinnan rakennetta. Nykyisin nivelrikko voidaan lääkärin suorittaman tutkimuksen lisäksi vahvistaa röntgenkuvauksella. Koska nivelrusto ei näy röntgenkuvissa, voidaan nivelruston kuluma havaita vain epäsuorasti tarkastelemalla nivelen luiden välisten etäisyyksien muutoksia sekä luihin ilmaantuvia muutoksia. Alkavaa nivelrikkoa röntgenkuvauksella ei voida havaita. Panu kivirannan mukaan nivelrikon nykyiset hoitomenetelmät ovat puutteellisia. Nivelrikon aiheuttaman kivun hoito on nykysuositusten mukaan ensisijainen hoidon tavoite, koska nivelrikon etenemistä hidastavaa tai nivelrikkoa parantavaa lääkettä ei ole vielä olemassa. Kuitenkin tällaisia lääkkeitä kehitetään aktiivisesti. Herkempien diagnostisten menetelmien avulla voitaisiin nopeuttaa lääkekehitystä löytämällä tehokkaimmat lääkeaineet jatkokehitystä varten. LL Panu Kivirannan anatomian alaan kuuluva väitöskirja Uudet kvantitatiiviset menetelmät nivelrustovaurion diagnostiikassa tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 21.8.2009. Nivelrikkoon liittyvää materiaalia Kantin verkkopalvelussa: Uudella menetelmällä nivelrikko löytyy ennen kipuvaihetta 5.9.2008, kantti.net Tietoa nivelrikosta yhä varhaisemmin 30.10.2007, kantti.net Liikunnan ilo takaisin tekonivelleikkauksella 17.3.2006, kantti.net
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Kuopion yliopisto	12.8.2009

Kevyempiä ja kestävämpiä akkuja nanomateriaaleista Kuopion yliopistossa käynnistyneen tutkimuksen tavoitteena on kehittä entistä pienempiä, kevyempiä ja kestävämpiä Li-ioniakkuja. Tietoa tarvitaan monissa vaativissa akkusovelluksissa, kuten sähkö- ja hybridiajoneuvoissa, mobiililaitteissa sekä kestävän kehityksen mukaisissa energiaratkaisuissa. Projekteissa tutkitaan nano- ja nanokomposiittimateriaalien valmistusta ja käyttöä Li-ioniakuissa. Tavoitteena on kehittää materiaaleja, joissa nanohiukkasten korkea aktiivisuus ja suuri ominaispinta-ala yhdistyvät rakenteelliseen vahvuuteen ja hyvään sähkön johtavuuteen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää elektrokemiallisissa sovelluksissa, kuten akuissa. Kuopion yliopiston Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratoriossa tutkitaan lisäksi lääkeaine- ja magneettisten nanohiukkasten valmistusta ja niiden teollisia sovelluksia. Tutkimusryhmä on mukana myös nanomateriaalien turvallisuutta ja terveysvaikutuksia tutkivissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Kuopion yliopisto	10.8.2009

Ammatillisen koulutuksen suosio jatkuu Ammatilliseen koulutukseen haettiin tänä vuonna aikaisempia vuosia vilkkaammin. Koulutuspaikkoja haki kaikkiaan 62 267 hakijaa, joista 73 % sai koulutuspaikan. Peruskoulunsa päättävät hakivat aiempaa innokkaammin koulutukseen, sillä hakematta jätti vain n. 2,4 % ikäluokasta. Valtakunnallisesti suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli 7 600 nuorta. Ajoneuvo- ja kuljetusala, liiketalous ja kauppa sekä arkkitehtuuri ja rakentaminen keräsivät kukin noin 5 500 hakemusta ja majoitus- ja ravitsemisalakin lähes 5 000. Savon ammatti- ja aikuisopistossa opintonsa aloittaa 11.8. noin 2 000 nuorta opiskelijaa. Oppilaitokseen hakijoista noin 75 % hakijoista sai opiskelupaikan.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Savon ammatti- ja aikuisopisto	7.8.2009

Kuopiolaiskeksinnöstä apua lääkeainekehitykseen Kuopion yliopistossa on kehitetty seulontamenetelmä, joka auttaa tutkijoita löytämään uusia ja erilaisia lääkeainekandidaatteja lääkeainekehityksen tarpeisiin. Menetelmän toiminta perustuu molekyylien sähköisten vuorovaikutusten mallintamiseen tietokoneella. Yksi tärkeimmistä uuden lääkeainekehitysprojektin tavoitteista on löytää aiemmin tuntematon aktiivinen molekyyli, ns. johtolankamolekyyli, jonka varaan oma lääkeainekehitys voidaan perustaa. Nykyisin käytettävien virtuaaliseulontamenetelmien ongelmana on niiden taipumus löytää rakenteellisesti samankaltaisia tai tunnettuja lääkeaineita muistuttavia molekyylejä. Nämä molekyylit ovat yleensä toisten yritysten patentoimia tai tutkimia, eivätkä ne siten tarjoa otollista lähtökohtaa oman lääkeaineen kehittämiseksi. Brutukseksi nimettyä uutta seulontamenetelmää on jo hyödynnetty Kuopion yliopiston lääkeainekehitysprojekteissa sekä yritysprojekteissa. Menetelmän oikeudet on myyty kuopiolaiselle yritykselle, joka pyrkii tuomaan menetelmän kansainvälisten lääkeyritysten käyttöön.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Kuopion yliopisto	6.8.2009

Avoin yliopisto-opetus muutosten kourissa Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyminen Itä-Suomen yliopistoksi vaikuttaa myös Kuopion avoimen yliopiston toimintaan. Itä-Suomen yliopisto sai kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeuden. Se tuo muutoksia avoimen yliopiston tutkintorakenteisiin. Jatkossa opintotarjontaan kuuluvat kauppatieteelliset perusopinnot, sekä johtamisen, laskentatoimen ja markkinoinnin aineopinnot. Kauppatieteelliset perusopinnot ja laskentatoimen opinnot voi suorittaa etäopiskeluna jo tulevasta syksystä lähtien. Sosiaalipsykologian ja sosiaalipedagogiikan perusopinnot on yhdistetty Kuopion yliopistossa uudesta lukuvuodesta alkaen. Uusi opintokokonaisuus sopii erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työskenteleville. Myös sosiologian perusopinnot käynnistyvät tauon jälkeen. Lisäksi filosofian perusopinnot alkavat uudistettujen opintovaatimusten mukaisesti.
YLE Savo	6.8.2009

Kuopiossa kehitetty aivosyöpälääke sai käyttöluvan Geenilääkeyritys Ark Therapeuticsin uusi syöpälääke on saanut potilaskohtaisen käyttöluvan Suomessa. Aivosyöpälääkkeen kehittäjä on akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkijaryhmä Kuopion yliopistosta. Lääkelaitos on antanut luvan käyttää aivosyöpälääkettä potilaan hoidossa, mikäli kirurgi katsoo lääkkeestä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Suomessa lääkkeellä on hoidettu yhtä potilasta. Myös Ranska on myöntänyt Cereprolle vastaavan luvan. Virallista myyntilupaa Ark Therapeutics odottaa Euroopan lääkeviranomaiselta, EMEAlta loppuvuodesta, jolloin lääke tulisi myyntiin alkuvuodesta 2010.
YLE Savo	3.7.2009

Puhevammaisten tulkkipalvelu vammaispolitiikan välineenä Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Anja Saarisen kesäkuun lopulla Kuopion yliopistossa tarkastetun sosiaalipoliittisen väitöstutkimuksen kohteena on Kuopiossa vuosina 2001-2003 toteutettu puhevammaisten tulkkien tutkintoon johtava koulutus. Tutkimuksessa selvitetään tulkkikoulutuksen toimivuutta vammaispolitiikan välineenä, sen kehittämishaasteita ja koulutuksen työmarkkinavaikutuksia. Puhevammaisten tulkkikoulutus tähtää vammaisten henkilöiden tasa-arvon parantamiseen vammaisuuteen liittyviä haittojen vähentämällä. Se linkittyy tavoitteiltaan sosiaalisen kuntoutukseen. Toiminnalla tavoitellaan vammaisten henkilöiden ihmisarvon ja autonomian parantamista sekä tuetaan heidän osallisuuttaan ja vuorovaikutustaan yhteiskunnan eri foorumeilla. Moni hankkeessa koulutettu tulkki on edelleen vailla alansa työtä, mutta toisaalta alalle työllistyneiden toimenkuva on muotoutunut oletettua monipuolisemmaksi ja haastavammaksi. Tarvetta puhevammaisten tulkkipalvelulle arvioidaan olevan huomattavasti enemmän kuin mitä sitä on haettu. Lisäksi on väestöryhmiä, jotka helposti jäävät tarvitsemansa tulkkipalvelun ulkopuolelle, kuten kehitysvammaiset tai ikääntyneenä puhekykynsä menettäneet. Myös valtiovalta on herännyt tulkkipalvelun kasvavaan tarpeeseen. Ensi vuodesta lähtien palvelu tarjotaan KELA:n kautta. Aiemmin kunnallisena palveluna tarjotun toiminnan ongelmana ovat olleet kirjavat käytännöt ja usein asiakaskohtaisen joustavuuden puute.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	3.7.2009

Ilman primääriset pienhiukkaset tappavat Suomessa satoja Ilmassa leijuvat primääriset pienhiukkaset lisäävät kuolleisuutta ja lyhentävät väestön odotettavissa olevaa elinikää, todetaan FM Marko Tainion Kuopion yliopistossa tällä viikolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa jossa on arvioitu eri pienhiukkasten päästölähteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemantapauksia Suomessa vuonna 2000. Primäärisillä pienhiukkasilla tarkoitetaan esimerkiksi nokea, joka jo syntyessään on hiukkasmuodossa. Kotimaisista päästölähteistä merkittävimpiä olivat liikenne ja pienpoltto, joiden arvioitiin aiheuttavan vuosittain noin 140 ennenaikaista kuolemantapausta ja muiden suomalaisten päästölähteiden 60 kuolemantapausta. Liikenteen ja pienpolton suuri osuus johtuu sekä pienhiukkaspäästöjen määrästä että päästölähteiden sijainnista väestön läheisyydessä. Muista Euroopan maista kaukokulkeutuneiden primääristen pienhiukkasten arviointiin aiheuttavan Suomessa noin 300 ennenaikaista kuolemantapausta. Pienhiukkasia kaukokulkeutui Suomeen erityisesti Venäjältä, Ruotsista, Ukrainasta ja Virosta. Ennenaikaisten kuolemantapausten arviointiin liittyy aina epävarmuuksia. Tainion väitöskirjatyössä keskeisenä tutkimuskohteena olivat nämä epävarmuudet sekä niiden vaikutus arvioinnin tuloksiin.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	1.7.2009

Jari Kellokoskesta Kuopion yliopiston hammaslääketieteen suunnitteluprofessori Kuopion yliopiston hammaslääketieteen suunnitteluprofessoriksi on nimitetty hammaslääketieteen tohtori, dosentti Jari Kellokoski. Elokuun alussa tehtävässään aloittava Kellokoski työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan Suu- ja leukasairauksien klinikan johtajana. Kellokosken tavoitteena on perustaa Kuopioon kansainvälisesti toimiva hammaslääketieteen koulutusyksikkö, jossa koulutetaan suu- ja hammassairauksien ja suun terveyden parhaita asiantuntijoita. Suun sairauksilla on Kellokosken mukaan suuri merkitys yleisterveydelle. Sen vuoksi hammaslääkärillä on syytä olla hampaiden hoitoa laajempi yleislääketieteellinen kokonaisnäkemys terveydestä. Hän toivoo, että uudesta koulutusohjelmasta valmistuvat osaisivat entistä laajemmin hoitaa suun alueen sairauksia siten, että hoito tukee muiden sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Vuonna 2010 käynnistyvästä hammaslääkärikoulutuksesta odotetaan apua Itä- ja Väli-Suomen hammaslääkäripulaan. Hammaslääkärikoulutus sijoittuu tulevassa Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden tiedekunnan lääketieteen laitoksen yhdeksi koulutusohjelmaksi.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	1.7.2009

Kuopio osallistuu hammaslääketieteellisen koulutuksen perustamiseen Kuopion kaupunki osallistuu hammaslääketieteen koulutuksen käynnistämisen kuluihin Itä-Suomessa. Kuopion kaupunginhallitus päätti eilen illalla kokouksessaan, että kaupunki maksaa 12,5 prosenttia kustannuksista. Kaupunginhallitus asetti kuitenkin kulukatoksi 37 500 euroa. Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle. Hammaslääketieteen koulutus alkaa syksyllä 2010 Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella. Katso myös: Taistelu hampaasta - hammaslääkärikoulutuksen vaiheet Kuopiossa kantti.net
YLE Savo	23.6.2009

Ammatillinen yhdistystoiminta työelämän ja sosiaalisen elämän verkkojen kutojana Yhteisöllisyyden tarve ei ole kadonnut. Näin todetaan Kuopion yliopistossa kesäkuun lopulla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella ja muuttuu edelleen. Vaikka haasteet muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan mukana, yhdistystoiminta puoltaa yhä paikkaansa tälläkin vuosituhannella. KTT, YTL Johanna Ahopellon väitöstyön tutkimuskohteena oli ammatillinen yhdistystoiminta erilaisine työelämän ja sosiaalisen elämän verkostoineen. Ahopelto toteaa liittojäsenyyden olevan useimmille kuin vakuutus, joka otetaan työttömyyden, oikeusturvapalvelutarpeen tai hallitsemattomien uramuutosten varalle. Toisaalta liittojäsenyys tarjoaa verkoston jonka kautta löytyy niin ystäviä, tuttavia kuin kollegoitakin. Se on nykyajan yhteisö, jonka yhteisenä nimittäjänä on esimerkiksi aikoinaan suoritettu kauppatieteellisen tai teknillistieteellisen alan tutkinto. Vapaa-aikaan liittyvän yhdistystoiminnan oletetaan toisinaan olevan työelämän kontakteista irrallista toimintaa. Kuitenkin etenkin ammatillisissa, koulutustaustaisissa yhdistyksissä ja liitoissa toimijat ovat usein keskenään kontaktissa myös työtehtäviensä kautta. Eri toimijat myös tarkkailevat toistensa kykyä suoriutua vapaa-ajan luottamustehtävistä ja määrittelevät näin heidän houkuttelevuuttaan tai kelpoisuuttaan myös työelämän yhteistyökumppaneiksi silloin, kun nämä työelämän ja sosiaalisen elämän verkostot sivuavat ja risteävät toisiaan.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	22.6.2009

Vain puolet lääkevaihdon piiriin kuuluvista lääkevalmisteista saatavilla Vain noin puolet lääkevaihdon piiriin kuuluvista lääkevalmisteista on tuotu Suomen lääkemarkkinoille. Näin todetaan Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden luettelossa listattujen valmisteiden saatavuutta vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä. Eri käyttötarkoituksiin tarkoitettujen lääkevalmisteiden kaupanolossa oli myös huomattavia vaihteluja. Esimerkiksi diabeteslääkkeistä, joita oli yhteensä 326, vain 22 prosenttia oli tuotu markkinoille Suomessa. Vastaavasti diureeteista, joita oli yhteensä 25, markkinoille oli tuotu 92 prosenttia. Yleinen huomio oli myös, että lääkeryhmissä joissa valmisteita oli tuotu kauppaan suhteellisesti eniten, vaihtokelpoisia valmisteita kokonaisuudessaan oli usein vain muutamia tai muutamia kymmeniä. Nämä ryhmät olivat myös kulutukseltaan ja myynniltään lähes poikkeuksetta huomattavasti pienempiä kuin kulutetuimmat ja myydyimmät ryhmät. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että Suomen lääkemarkkinat ovat liian pienet johtuen pienestä kielialueesta, tämän lisäksi kilpailun kiristyminen ja hintojen laskeminen voivat heikentää lääkeyritysten kiinnostusta toimia Suomessa. Lääkevaihto velvoittaa apteekin vaihtamaan reseptiin kirjoitetun lääkevaihdon piiriin kuuluvan lääkevalmisteen halvimpaan tai siitä hinnaltaan vähäisesti poikkeavaan valmisteeseen, ellei asiakas tai lääkäri kiellä vaihtoa. Lääkevaihdon piiriin kuuluvat lääkevalmisteet on sisällytetty luetteloon vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Luettelo sisältää kaikki lääkevalmisteet, joilla on myyntilupa Suomessa, ja jotka täyttävät vaihtokelpoisuuden kriteerit. Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön 1.4.2003. Lääkevaihdon tavoitteena oli hillitä lääkekustannusten kasvua, ja se on jo tuonut satojen miljoonien säästöt yhteiskunnalle ja potilaille.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	22.6.2009

Itä-Suomen yliopiston hallitus on valittu Itä-Suomen yliopiston yliopistokollegio on valinnut hallituksen jäsenet. Hallituksen jäsenten valinta voitiin suorittaa eduskunnan hyväksyttyä uuden yliopistolain 16.6.2009. Uusi yliopistolaki astuu voimaan elokuussa 2009. Uuden yliopistolain mukaan hallituksessa on yliopiston sisäisten jäsenten lisäksi useita jäseniä yliopiston ulkopuolelta. He edustavat muun muassa tutkimusmaailman, koulutuksen, liike-elämän ja johtamisen osaamista. Yliopiston ulkopuolelta hallituksen jäseniksi valittiin: sosiaali- ja terveysneuvos, YTT, dosentti Elli Aaltonen, Itä-Suomen lääninhallitus pääjohtaja, MMT Jyrki Kangas, Metsähallitus pääjohtaja, FT Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos toimitusjohtaja, MMT Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan kauppakamari Yliopiston sisältä hallituksen jäseniksi valittiin: professori Juhani Nuutinen, Kuopion yliopisto professori Tapani Pakkanen, Joensuun yliopisto lehtori Eeva Kuusela, Joensuun yliopisto hallintoamanuenssi Tero Karjalainen, Kuopion yliopisto opiskelija Hanna Laakso, Kuopion yliopisto opiskelija Jussi Sallinen, Joensuun yliopisto Itä-Suomen yliopiston hallitus aloittaa toimintansa elokuussa. Kolmivuotisen kautensa aluksi se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	17.6.2009

Professorinimityksiä Kuopion ja Joensuun yliopistoissa Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitusten kokouksissa 17.6.2009 tehtiin professorinimityksiä, Joensuun yliopistoon nimitettiin kolme ja Kuopion yliopistoon yksi professori. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan erityispedagogiikan professorin virkaan nimettiin FT Eija Kärnä, matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelyn professorin virkaan FT Markku Tukiainen ja kasvatustieteiden tiedekunnan kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen professorin virkaan KT, dosentti Ulla Härkönen. Nimitykset ovat voimassa 1.8.2009 alkaen. Kuopion yliopiston hallitus nimitti puolestaan tekniikan tohtori, dosentti Kari E.J.Lehtisen ilmafysiikan ja -kemian professorin osa-aikaiseen (50 %) virkaan kutsusta. Kaikki virkanimitykset tehtiin 1.8.2009 alkaen.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto , Joensuun yliopisto	17.6.2009

Yliopistolaki läpi, Itä-Suomen yliopisto toteutuu suunnitellusti Eduskunta on hyväksynyt uuden yliopistolain, joka mahdollistaa Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymisen Itä-Suomen yliopistoksi. Laki astuu voimaan elokuun alussa ja Itä-Suomen yliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Itä-Suomen yliopistoa jo kaksi vuotta valmistelleet työryhmät ja henkilöt ovat odottaneet lain hyväksymistä hartaasti. Vuosien sitkeä uurastus ei valu hukkaan ja suunnittelusta päästään käytännön toteutukseen. Itä-Suomi saa vahvan ja kilpailukykyisen, tutkimukseen perustuvan kansallisen osaamiskeskittymän. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa näkee lain hyödyttävän alueen lisäksi koko yliopistojärjestelmää. - Autonomian kasvaessa yliopistoilla tulee olemaan mahdollisuus kehittyä ja päästä aivan uudelle tasolle. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että laki suo mahdollisuuden laajentaa yliopiston hallituksen kokoonpanoa ja osaamispohjaa, Uusitupa sanoo. Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen mukaan lain valmistelun yhteydessä yliopistoissa on tehty paljon työtä sen hyväksi, että ensi vuonna toimintansa aloittavien julkisoikeudellisten yliopistojen talous on hyvässä kunnossa. - Itä-Suomen yliopistossa valmistautuminen uuteen olomuotoon on tapahtunut kaiken kaikkiaan hyvässä hengessä, mihin kuuluu myös rakentava kritiikki. Tästä voi antaa kiitoksen koko yliopistoyhteisölle, Vartiainen toteaa.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	16.6.2009

Nuori aivotutkija palkittiin Kuopion yliopiston aivotutkimuskeskus on myöntänyt Vuoden 2008 parhaan kliinisen neurotieteen julkaisun palkinnon neurokirurgi Ville Leinoselle. Palkittu artikkeli on "Leinonen V, Alafuzoff I, Aalto S, Suotunen T, Savolainen S, Någren K, Tapiola T, Pirttilä T, Rinne J, Jääskeläinen JE, Soininen H, Rinne JO. Assessment of beta-amyloid in a frontal cortical brain biopsy specimen and by positron emission tomography with carbon 11-labeled Pittsburgh Compound B.", joka julkaistiin erittäin arvostetussa Archives of Neurology -lehdessä. Vuoden 2008 parhaan perusneurotieteellisen julkaisun palkinto myönnettiin FM Rimante Minkevicienelle. Palkittu julkaisu on "Minkeviciene R, Ihalainen J, Malm T, Matilainen O, Keksa-Goldsteine V, Goldsteins G, Iivonen H, Leguit N, Glennon J, Koistinaho J, Banerjee P, Tanila H Age-related decrease in stimulated glutamate release and vesicular glutamate transporters in APP/PS1 transgenic and wild-type mice", joka julkaistiin neurokemian johtavassa lehdessä Journal of Neurochemistry.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	12.6.2009

Kuopion yliopistoon uusi akatemiaprofessuuri Suomen Akatemian hallitus on nimittänyt Kuopion yliopiston ja VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutasen akatemiaprofessoriksi. Hänen professuuri on elintarviketeknologian ja ravitsemustieteiden alalla. Poutasella on takanaan pitkä ura tutkijana sekä VTT:ssa että Kuopion yliopistossa, jossa hän on toiminut vuodesta 2001 lähtien Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa. Uusia akatemiaprofessoreja nimettiin 9. kesäkuuta 2009 kaikkiaan yksitoista.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	12.6.2009

Luusairauksien synnystä uutta tietoa Luukadon ja nivelrikon syntymekanismeista on saatu uutta tietoa Kuopion yliopistossa. Tänään tarkastettavassa lääketieteen lisensiaatti Jyrki Niemisen väitöstutkimuksessa selvisi, että luiden kollageenilla on oletettua suurempi vaikutus luun lujuuteen. Erityisesti luussa vähäisiä määriä esiintyvän tyypin 2 kollageenin geenivirheet saattavat selittää luultua enemmän osteoporoosin ja nivelrikon luumuutoksia. Tutkimustuloksista on apua luusairauksien tehokkaampien hoitomuotojen kuten geeniterapian kehittämisessä.
YLE Savo	3.6.2009

Kuopion yliopisto mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK -osakeyhtiöön Suomalainen terveys- ja hyvinvointiala sai oman strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) huhtikuun alussa. Keskittymän tavoitteena on edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia ja kasvattaa alan suomalaista liiketoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän (T&H SHOK) toimintaa ohjaava osakeyhtiö perustettiin 27.5.2009. Yhtiön perustajina on 29 suomalaisen terveys- ja hyvinvointialan yritystä ja yhteisöä. Lista kaikista perustajista on liitteenä. Kuopion yliopistorahasto on merkinnyt yhtiöstä 200 osaketta, joiden arvo on yhteensä 10 000 euroa. Käytännön työ keskittyy kehittämään tuotteita ja palveluja sekä toimintatapoja kansantaloudellisesti tärkeiden sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä yksilön laaja-alaisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet, aivo- ja psyykkiset sairaudet, syövät sekä tartunta- ja tulehdussairaudet. Ensimmäiset ohjelmat käynnistyvät vuoden 2010 alussa. Näitä ovat Aivojen terveys ja toimintakyky, Yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykäs seuranta sekä Ylipaino ja sen terveyshaasteet. Ohjelmat esittäytyvät perjantaina 29. toukokuuta ChemBio Finland -tapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Kuopion yliopisto	29.5.2009

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminta syynissä Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä ammattikorkeakoulujen potentiaalia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ei ole osattu hyödyntää täysimääräisesti. Nyt tarkoituksena on selkiyttää ammattikorkeakoulujen tehtäviä ja osuutta suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Virkkunen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Työryhmän tulee arvioida ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet vuoden 2009 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä tarkastelevan työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Leena Vestala opetusministeriöstä. Työryhmä työskentelee yhteistyössä yliopistojen, työelämän ja muiden keskeisten tahojen kanssa.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Opetusministeriö	18.5.2009

Itäsuomalaisten yliopistojen etäkampus Kiinaan Joensuun ja Kuopion yliopistot ovat perustaneet yhdessä Nanjingin yliopiston kanssa metsä-, energia- ja ympäristöaloihin keskittyneen tutkimuskeskuksen. The Sino-Finnish Environmental Research Centre (SFERC) -niminen tutkimuskeskus on ensimmäinen suomalaisten yliopistojen Kiinaan perustama etäkampus. Tutkimuskeskus yhdistää akateemisen tutkimuksen, koulutuksen ja ympäristöasioihin keskittyvän yritysyhteistyön. Keskus tarjoaa kaupallisia mahdollisuuksia erityisesti Kiinassa toimiville suomalaisille ja muille eurooppalaisille yrityksille. Uuden tutkimuskeskuksen toiminnan käynnistyessä Nanjingin yliopistosta tulee merkittävä Itä-Suomen yliopiston yhteistyökumppani. Yliopisto tiedepuistoineen on luokiteltu Kiinan korkeatasoisimpien, valtion tukemien yliopistojen joukkoon. Yliopisto on Kiinan aktiivisimpia kansainvälisessä tutkija- ja opiskelijavaihdossa. Tutkimuskeskuksen avattiin juhlallisesti 18.5.2009. Juhlallisuuksiin liittyy kaksipäiväinen tieteellinen konferenssi, jossa tarkastellaan ympäristötutkimuksen ja ympäristöriskien hallinnan haasteita.
kantti.net, Anne Heikkinen Lähde: Kuopion yliopisto	18.5.2009

Virtuaalinen kampus rantautuu Itä-Suomeen - Työskentelemme yhdessä käytännön tekijöiden, kuten aikuisopiskelijoiden, lähiesimiesten, tutkijoiden, yritysten edustajien, suunnittelijoiden ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa, kertoo Virtukampus-nimisen hankkeen projektipäällikkö Sari Tervonen. Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen hallinnoimassa hankkeessa tarjotaan monipuolista koulutusta laajalle kohderyhmälle yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Virtukampus-koulutuksia järjestetään Joensuun ja Kuopion yliopistojen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Kuopion kaupungin yläkoulujen ja lukioiden opettajille. Opettajia ja henkilökuntaa koulutetaan käyttämään sosiaalisen median työkaluja ja muita verkkoresursseja. Koulutusten rinnalla hankkeessa suunnitellaan sähköinen toimintaympäristö, jossa opettajien ja opiskelijoiden on helppo työskennellä.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto	12.5.2009

Kuopion yliopiston hakijämäärä kasvoi viidenneksellä Kuopion yliopistoon lähetti hakemuksensa kesän päävalinnoissa alustavien tietojen mukaan 3744 opiskelijakandidaattia, eli yli 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Määrä kasvoi 655 hakijalla. Uusia opiskelijoita otetaan yhteensä noin 950, joten hakijoista joka neljäs saa opiskelupaikan. Hakijämäärien perusteella kiinnostus vuoden vaihteessa aloittavaan Itä-Suomen yliopistoon on hyvä. Joensuu kasvatti hakijamääräänsä noin 10 prosentilla edellisvuodesta. Osasyynä hakijamäärän kasvuun on yliopistojen valtakunnallisen sähköisen yhteishaun käyttöönotto. Sähköinen yhteishaku päävalinnoissa päättyi 30. huhtikuuta. Opetushallituksen tilastojen mukaan sähköinen haku lisäsi hakijamääriä valtakunnallisesti noin 16 prosentilla.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	8.5.2009

Erkki Janhunen on poissa Yleisradion pitkäaikainen Itä-Suomen aluepäällikkö Erkki Janhunen on kuollut. Hän oli kuollessaan 76-vuotias. Janhunen teki merkittävän työn YLE:n aluekeskuksen saamiseksi Kuopioon 1980-luvun alussa. Tuolloin rakennetuissa tiloissa YLE toimii edelleen. 1990-luvun alkupuolella tarmokas Janhunen oli YLE:n puolelta mukana opintoradioksi perustetun Kantin toiminnan alkumetreillä. Eläkevuosiaan Janhunen vietti pääasiallisesti Kuopiossa ja seurasi ahkerasti kaupungin tiede- ja kulttuuritoimintaa.
kantti.net, Kari Salmela Kuva: Seppo Toivanen	7.5.2009

Joensuun yliopisto kiinnosti hakijoita Joensuun yliopiston hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta yli kymmenen prosenttia. Juuri päättynyt haku keräsi pääainevalinnassa 5568 hakijaa, jotka jättivät 8150 hakemusta. Sama hakija tavoittelee opiskelupaikkaa siis useammassa eri koulutuksessa. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 5004 hakijaa ja 7190 hakemusta. Joensuun yliopisto on ollut hakijamäärältään maamme kuudenneksi suosituin yliopisto, kun opiskelijamäärältään Joensuun yliopisto on maamme kahdeksanneksi suurin yliopisto. Vararehtori Teuvo Pohjolainen on tyytyväinen hakijamäärän kasvuun ja siihen, että alustavien lukujen valossa yliopiston asema valtakunnallisesti vetovoimaisena koulutuksen tarjoajana säilyi. - Kun otetaan huomioon myös Kuopion yliopiston lisääntyneet hakijamäärät, voidaan vuonna 2010 aloittavalla Itä-Suomen yliopistolla katsoa olevan vetovoimaa, arvioi Pohjolainen. Eniten hakijamäärä kasvoi yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnassa. Myös humanistisen tiedekunnan ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunnan hakijamäärissä oli kasvua. Viimevuotiseen verrattuna hakijoita oli tänä keväänä vähemmän biotieteiden, kasvatustieteiden ja teologiseen tiedekuntaan. Teologisessa tiedekunnassa ei tänä vuonna ollut aloittavaa ortodoksisen teologian koulutusta, mikä selittää pienen hakeneiden määrän laskun.
kantti.net, Kimmo Salvén Lähde: Joensuun yliopisto	6.5.2009

Saima-mitali presidentti Ahtisaarelle Kuopion yliopiston ja Savon Sanomien myöntämän Saima-mitalin sai tänä vuonna presidentti Martti Ahtisaari. Mitali luovutettiin presidentti Ahtisaarelle 4. toukokuuta Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston vuosijuhlassa Kuopion Musiikkikeskuksessa. Ahtisaari piti tilaisuudessa palkinnon saajan perinteisen Snellman-luennon. Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ahtisaaren panos rauhan ja kansainvälisen sovinnon puolesta on mittava. Pohjois-Savoon Ahtisaarella on kiinteät yhteydet. Hän aloitti koulunkäyntinsä Kuopiossa ja ehti käydä Kuopiossa keskikoulun ennen muuttamistaan Ouluun. Savon Sanomien Kuopion yliopistolle vuonna 1983 lahjoittama, taiteilija Taru Mäntysen suunnittelema Saima-mitali myönnetään vuosittain tunnustukseksi suomalaisen henkisen tai taloudellisen kehityksen kansalliselle vaikuttajalle. Presidentti Ahtisaarelle luovutettiin juhlatilaisuudessa myös 40 000 euron rahalahja hänen perustamansa Crisis Management Initiative (CMI) -järjestön toiminnan tukemiseen. Lahjoitukseen osallistuivat Savon Sanomat, Kuopion yliopisto, Kuopion ja Varkauden kaupungit , Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Alueosuuskunta Promilk, Kuopion kauppakamari, Kuopion Osuuspankki, Osuuskauppa Peeässä, Olvi Oyj, Savon Voima Oyj ja Keitele Forest Oy
Lähde: Kuopion yliopisto	4.5.2009

Merkittävä tiedepalkinto Seppo Ylä-Herttualalle ja Kari Alitalolle Akatemiaprofessorit Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja Seppo Ylä-Herttuala Kuopion yliopistosta ovat saaneet kansainvälisen InBev-Baillet Latour International Health Prize -tiedepalkinnon, joka on arvoltaan 200 000 euroa. Palkinto myönnettiin uraauurtavasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty veri- ja imusuonten uudiskasvun ja niiden säätelyn sovellusmahdollisuuksia sydän- ja verisuonitautien sekä syövän hoidossa; Alitalo ja Ylä-Herttuala ovat jo vuosien ajan tehneet tällä alueella tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä. Kuopion yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa työskentelevä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala johtaa Suomen Akatemian sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen tutkimuksen huippuyksikköä. Ylä-Herttuala on sydän- ja verisuonitautien ja aivosyövän geeniterapian sekä virusvälitteisen geeninsiirtoteknologian pioneeri, ja hänen tutkimusryhmänsä käytti ensimmäisenä maailmassa adenovirusvälitteistä geeninsiirtoa ihmisen valtimoihin vuonna 1996. Akatemiaprofessori Kari Alitalo johtaa Suomen Akatemian syövän biologian huippuyksikköä, joka on osa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmaa. Professori Alitalo on tullut tunnetuksi erityisesti veri- ja imusuonten kasvutekijöitä koskevasta tutkimuksestaan; Alitalon tutkimusryhmän työn tuloksena on kehitteillä useita uudenlaisia syöpälääkkeitä, ja hänen laboratoriossaan tehty tutkimus on myös avannut mahdollisuuksia kehittää tehokkaita hoitomenetelmiä sydän-, verisuoni- ja imusuonissairauksiin, joihin ei aiemmin ole ollut tehokasta hoitoa.
Lähde: Kuopion yliopisto	4.5.2009