Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja
erottaa luennossaan tiukasti tieteen ja filosofian toisistaan.
Tieteentekijät eivät ole niinkään
kiinnostuneita filosofiasta, vaan konkreettisista tosiasioista.
Mistä tieteen sitten voi tunnistaa? Rajanveto
ei ole välttämättä helppoa, mutta
perustekijöitä ovat havainnot, teoria, yksinkertaisuus
ja luonnollisuus.
Aikoinaan tiedettä tehtiin pohtimalla, filosofit
yrittivät ymmärtää maailmaa lukemalla
vanhoja kirjoja kaivelemalla niistä aiemmin kirjoitettuja
totuuksia. Pelkkä lukemisen kautta hahmottaminen
ei kuitenkaan tieteessä riitä, täytyy
myös kerätä tietoa havainnoimalla ja
luoda tämän pohjalta teoriaa. |
|
|
| Valtaoja painottaa sitä, että tiede on jotain
mikä toimii, esimerkiksi toimiva silta - sen toimivan
sillan rakentamiseen tarvitaan tiedettä mm. lujuuslaskelmien
osalta. Sen sijaan luonnehoroskoopit, marxismi, raamatun
tarinat tai ajatusten lukeminen eivät hänen
mukaansa toimi kuin ihmisten korvien välissä.
Me uskomme johonkin kun vain haluamme uskoa riittävän
voimakkaasti. Valtaoja julistaakin nämä humpuukiksi
joilla ei ole mitään tekemistä tieteen
kanssa, ennemminkin ne ovat tietellisesti tarkasteltuna
mahdottomia.
Jotta jokin voisi toimia ja olla tiedettä, sen
tulee olla luonnollinen - yliluonnolliset seikat tulee
rajata tieteentekemisen ulkopuolelle.
Valtaoja painottaa myös yksinkertaisuutta ja viittaa
Occamin
partaveitseen, jonka mukaan yksinkertaisin toimiva
teoria on todennäköisin.
Tiede on kuitenkin myös käsittämätöntä.
Jo Einsteinin ajoista lähtien on tiedetty, että
me emme voi ymmärtää todellisuutta. Maailma
on kenties neliulotteinen pallo jonka neljäs ulottuvuus
on aika. Tämä muodostaa ristiriidan, sillä
ihminen kykenee ajattelemaan vain kolmiulotteisesti.
Voidaanko tieteeseen sitten luottaa? Onko tiede totta?
Tiede vain yrittää selittää ympäröivää
todellisuutta. Tieteellisiä teorioita ei voida
välttämättä todentaa, teoriat muuttuvat
ja uudet syrjäyttävät vanhoja, toisaalta
kuuluisat tieteen peruskivinäkin tunnetut teoriat
voivat olla myös ristiriidassa keskenään,
esimerkeiksi käyvät vaikkapa Einsteinin suhteellisuusteoria
ja Bohrin kvanttimekaniikan teoria, molemmat periaatteessa
toimivat, mutta nämä teoriat ovat myös
ristiriidassa keskenään.
Miksi tiede on sitten niin tärkeää,
miksi siitä on hyötyä ja mihin sitä
tarvitaan?
|
