Professori Ari Laaksonen:
Ilmasto muuttuu, mutta kuinka paljon?
Pitkäaikaiset lämpötilanmittaukset ovat osoittaneet,
että maapallon keskilämpötila on kohonnut noin
0,6 astetta viimeisen sadan vuoden aikana.
Lämpeneminen on yhdistetty ilman hiilidioksidipitoisuuden
kohoamiseen. Ilmastomallit ennustavat, että lämpeneminen
jatkuu tulevaisuudessakin, mutta ennusteiden haarukka on sangen laaja
- noin 2-6 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Ilmastoennusteiden epävarmuus johtuu toisaalta
mallintamiseen liittyvistä tieteellisistä epävarmuuksista
ja toisaalta vaihtelevista arvioista siitä, miten hiilidioksidipäästöt
kehittyvät tulevaisuudessa. Esitelmässä käsitellään
laajemmin näitä epävarmuustekijöitä.
Kasvihuonekaasuista tärkein on vesihöyry. Ilman vesihöyryä
maapallon
lämpötila olisi huomattavasti nykyistä alhaisempi.
Professori Laaksonen kertoo seuraavassa kasvihuonekaasuista
sekä niiden määrissä tapahtuneista muutoksista
esiteolliselta ajalta tähän päivään.
Kesto: 5'03"
Luotettavina pidettäviä lämpötilamittauksia
on tehty viimeisen 100 vuoden ajan. Tänä aikana maapallon
keskilämpötila lämpötila on noussut n. 0,6 astetta.
Hiilidioksidin määrä 1800-luvun puolivälistä
tähän päivään on noussut hyvin samanaikaisesti
lämpötilannousun kanssa.
Kesto: 6'41"
Ilmastonmuutoksen mallintaminen
Ilmastonmuutoksen mallintaminen ei ole helppoa. Jotta mallintamisessa
voidaan ennustaa tulevaa, täytyy myös ymmärtää
ilmastonmuutoksen historia.
Kesto: 8'35"
Mallintamiseen liittyy myös paljon epävarmuustekijöitä,
jotka voidaan jakaa kahteen pääryhmään: tieteelliset
ja yhteiskunnalliset epävarmuudet. Seuraavassa Laaksonen kertoo
tieteellisistä epävarmuustekijöistä.
Kesto: 6'04"
Ilman puhtautta voidaan määrittää hiukkaspitoisuuden
avulla. Puhdas ja likainen ilma vaikuttavat eri tavoin pilvien ja
sateen muodostumiseen. Likainen ilma muodostaa enemmän pilviä
jotka toimivat heijastimena maan ja avaruuden välillä.
Kesto: 11'47"
Entä mitä ovat yhteiskunnalliset epävarmuustekijät?
Suurin epävarmuustekijä on hiilidioksidipäästöissä
tapahtuvat muutokset.
Laaksonen esittelee Suomea käsitteleviä skenaarioita
vuoteen 2080 saakka. Lämpötilat nousevat vääjäämättä
2-6 astetta, samoin sademäärät ovat kasvamassa.
Kesto: 8'27"
Myös maailmanlaajuiset ilmastonmuutoksen vaikutukset
ovat merkittäviä. Esimerkiksi arktisen jääpeitteen
pinta-ala pienenee huimaa vauhtia. Tällä taas on suuria
vaikutuksia merenpinnan nousuun.
Kansainvälisen ilmastopaneelin tuottamassa raportissa todetaan
merenpinnan nousevan pahimmassa tapauksessa lähes metrillä
vuoteen 2100 mennessä.
Kesto: 3'44"
Vaikka päästöt saataisiinkin kuriin
ja voimakkaaseen laskuun, hiilidioksiidin määrä ilmakehässä
pysyy nykytasollaan vielä kauan.
Vaikka ilman lämpötila vakiintuukin kohtalaisen nopeasti,
merien lämpötila jatkaa edelleen hidasta lämpenemistään.
Tämän vuoksi jäätiköiden sulaminen ei lakkaa
vielä pitkään aikaan.
