Kantasolututkimuksesta mahdollisuuksia hoitoihin ja lääketestaukseen

Kimmo Salvén - 13.3.2011 - 13:00:11

Kantasolut ovat ihmiselämän rakennusmateriaalia. Ne pystyvät jakautumaan loputtomasti ja erilaistumaan tarvittavaksi soluksi tai kudokseksi. Kantasolut kiinnostavat myös tutkijoita, niiden avulla toivotaan keinoja erilaisten sairauksien hoitoon. Lisäksi kantasolututkimus avaa paljon mahdollisuuksia lääketutkimukselle, kun erilaisia lääkeaineita voidaan testata ihmiskudoksilla jo laboratorio-olosuhteissa.

Monipuolisimmillaan kantasolut ovat alkion kehityksen vaiheissa, jolloin totipotentit kantasolut pystyvät muodostamaan mitä tahansa ihmiselämälle tärkeitä soluja. Alkion kehitysvaiheessa totipotentit kantasolut erilaistuvat pluripotenteiksi ja siitä edelleen multipotenteiksi kantasoluiksi.

Multipotenttien kantasolujen erilaistuminen on jo niin määriteltyä, etteivät ne aiemmin tutkimuksen kannalta olleet kiinnostavia. Sen sijaan tutkijoita kiinnostivat ihmisalkoista saatavien pluripotenttien kantasolujen erilaistamismahdollisuudet.
– Meitä kiinnostavat kantasolut joista voimme tehdä erityyppisiä ihmisen soluja ja käyttää niitä tutkimusmalleina, testata niillä erilaisia lääkkeitä, lääkkeiden vaikutusmekanismeja ja erilaisia haittavaikutuksia, summaa Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutin professori Jari Koistinaho.

Alkioista saataviin kantasoluihin liittyi kuitenkin paljon ennakkoluuloja ja vastustusta. Tutkimus nytkähti reilusti eteenpäin, kun kantasolujen erilaistumista opittiin peruuttamaan.
– Me voimme muuttaa vaikkapa ihosolun pluripotentiksi kantasoluksi viemällä siihen muutamia geenejä, jotka uudelleenohjelmoivat, tavallaan peruuttavat solun erilaistumisen ihosoluksi, Koistinaho kuvailee.

Kuopiossa on keskitytty aivohalvausmalleihin

Solujen uudelleenohjelmoinnin eli indusoinnin kautta voidaan tutkimuksissa ja hoidoissa käyttää potilaan omia soluja. Tämä antaa mahdollisuuksia soluterapialle, jolloin voidaan esimerkiksi käyttää potilaan omia kantasoluja aivokudoksen korjaamisessa.
 
Juuri näitä asioita tutkitaan yhdessä Itä-Suomen yliopiston kärkihankkeista, UEF-STEM -hankkeessa, jota A. I. Virtanen Instituutin professori Jari Koistinaho vetää. Hankkeen puitteissa on esimerkiksi hoidettu koe-eläimen aivokudoksen vaurioita, jotka syntyivät pienen aivoinfarktin seurauksena.
– Olemme ruiskuttaneet sinne kantasoluista erilaistettuja hermosoluja. Ne ovat lähteneet hyvin kasvamaan ja hakeutuneet sille alueelle, jossa aivoinfarkti on tapahtunut, Koistinaho kuvailee. Ennen hoitoa hiirellä havaitut halvausoireet ovat helpottaneet hoidon myötä.

Varsinainen vaikutusmekanismi on vielä mysteeri ja tarvitaan vielä paljon tutkimusta, jotta ilmiö tunnettaisiin kunnolla.
– Vaikuttaa siltä, etteivät solut korvaa toiminnallisesti aivojen hermosoluja, mutta ehkä ne voimistavat jäljelle jääneiden aivosolujen toimintaa, Koistinaho pohtii.

Kuuntele professori Jari Koistinahon ja tutkija Katja Puttosen haastattelu kokonaisuudessaan:

Kesto 23'42"