Osteoporoosiin
kehitteillä ultraääneen perustuva
seulontamenetelmä
Osteoporoosi eli luukato on koko ajan yleistyvä
sairaus. Osteoporoosi aiheuttaa yli 200 miljoonaa
luunmurtumaa vuosittain. Nykyisellä röntgenkuvaukseen
perustuvalla taudinmääritystekniikalla
voidaan erotella suuren murtumariskin omaavat
potilaat. Suurin osa osteoporoottisista murtumista
todetaan kuitenkin potilailla, joiden luuston
kunto on röntgenmenetelmin arvioituna normaali.
Toisaalta röntgentekniikka ei ole hyvä
menetelmä osteoporoosin väestöseulontaan,
sillä se altistaa tutkittavan ionisoivalle
säteilylle lisäten riskiä sairastua
myöhäisemmällä iällä
syöpään. Ultraäänitutkimus
ei aiheuta potilaalle terveysriskiä.
Tutkija Ossi Riekkinen esittelee Kuopion yliopistolle
tekemäsään lääketieteellisen
fysiikan alaan kuuluvassa väitöskirjatyössään
Ultraäänen takaisinsirontamenetelmän
kehittäminen ja soveltaminen hohkaluun diagnostiikkaan
uudenlaisen ultraäänitekniikan luun
murtumariskin arvioimiseen. Tekniikka parantaa
ultraäänimittauksen luotettavuutta ja
tekee siitä yksinkertaisen.
Kuormaa kantavan rakenteen, esimerkiksi maantiesillan,
lujuuteen vaikuttavat käytetyn rakennusmateriaalin
määrä, koostumus ja sisärakenne.
Samat tekijät määräävät
myös luun lujuuden ja kuormankantokyvyn,
Riekkinen toteaa. Nykyiset osteoporoosin diagnosointimenetelmät
kertovat vain luun määrästä
unohtaen luun rakenteen ja koostumuksen merkittävän
vaikutuksen luun kuormituskestävyyteen. Tutkimuksessa
kehitetyn ultraäänitekniikan havaittiin
tuottavan tietoa kaikista edellä mainituista
luun lujuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Tulos antaa vahvaa uskoa ultraäänen
käyttöön osteoporoosin diagnosoinnissa,
Riekkinen toteaa.
Perinteisesti
ultraääntä on käytetty muun
muassa sikiöiden ja pehmytkudosten tutkimiseen,
jolloin luiset rakenteet ovat kuvausvirhettä
aiheuttava ongelma. Luuston tutkimisessa asia
on juuri päinvastoin. Jotta tulokset olisivat
luotettavia, luun päällä olevan
pehmytkudoksen vaikutus tulee määrittää
ja sen aiheuttama virhe täytyy pystyä
poistamaan. Riekkinen esittelee väitöksessään
myös uudenlaisen laskentatekniikan, joka
poistaa pehmytkudoksen aiheuttaman virheen ja
mahdollistaa periaatteellisesti ultraäänimittauksen
tekemisen tyypillisistä osteoporoottisista
murtumakohdista.
Tutkimuksessa esitetty tekniikka voi mahdollistaa
väestön seulontatutkimukset. Tekniikkaa
voidaan käyttää myös lasten
ja nuorten luuston kehittymisen seurantaan ja
esimerkiksi liikunnan ja ruokavalion vaikutuksen
tutkimiseen. Röntgentekniikka soveltuu tällaiseen
huonommin potilaalle aiheutuvan säderasituksen
vuoksi. Nuoruusiällä tehtyä ultraäänimittausta
voidaan erityisesti hyödyntää tutkimuksissa
joiden tavoitteena on kehittää menetelmiä
myöhäisemmällä iällä
kehittyvän osteoporoosin ehkäisemiseksi.
D-vitamiini auttaa ylläpitämään
luun terveyttä
Osteoporoosiliitosta todetaan, että Suomessa
ainakin 40 prosenttia väestöstä
kärsii D-vitamiinin puutteesta talviaikaan.
Riittävä D-vitamiinitaso veressä
auttaa ylläpitämään tervettä
luuntiheyttä ja -kovuutta kaikenikäisillä,
erityisesti ikääntyvillä. Terve
luu paranee nopeammin murtumasta kuin pehmennyt.
D-vitamiini myös lisää lihasvoimaa
ja kestävyyttä, jolloin kaatumiset vähenevät.
Suomessa on arviolta noin 400 000 henkilöä,
joilla luukudoksen määrä on merkittävästi
alentunut ja vuosittain tapahtuu noin 30 000 -
40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luustonhaurastuminen.
Ravintolähteistä D-vitamiinin kannalta
arvokkaimpia ovat kala, metsäsienet ja vitaminoidut
elintarvikkeet. D-vitamiini säätelee
yli kahta sataa geeniä, jotka vaikuttavat
solujen lisääntymiseen, erilaistumiseen
ja kuolemaan. Riittävän saannin on osoitettu
vähentävän riskiä sairastua
eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin,
sekä I että II tyypin diabetekseen ja
sydän- ja verisuonisairauksiin.
|
Kesto 24'14" |
|