| |
|
| |
Professori Tuula Pirttilä |
Dementikko ja testamentti
Missä vaiheessa dementiaa sairastavan oikeus
päättää omista asioistaan
otetaan harkitaan?
Tai milloin dementiaa sairastava voi vielä
muuttaa tai laatia testamentin?
Siinä kysymyksiä, jotka askarruttavat
useita suomalaisperheitä, joiden omainen
on tämän ankaran sairauden kurimuksessa.
Dementikon oikeustoimikelpoisuutta punnittaessa
on kyse aina yksittäisestä arviosta.
Yleispätevää ajankohtaa taudin
etenemisen kannalta ei ole.
Arvioinnin perustana on aina oman tahdon syntymis-
ja ilmaisukyky.
- Ne täytyy aina peilata päätettävään
asiaan, tiivistää professori Tuula Pirttilä
Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja muistuttaa,
että lääkärit eivät tee
esimerkiksi oikeustoimikelpoisuudesta päätöksiä
vaan antavat lausuntoja. Päätökset
tehdään käräjäoikeudessa.
Tässä on kysymys osittaisen tai kokonaan
holhoukseen asettamisesta eli oikeustoimikelpoisuuden
laskemisesta.
- Käräjäoikeuden päätöksiin
joudutaan turvautumaan tosin aika harvoin. Yleensä
ne asiat selviävät muutoinkin. Jos on
parisuhteessa elävä ihminen, niin pyrimme
ajoissa järjestämän valtakirjat
puolisolle. Näin hän voi hoitaa hakemuksia
ja taloudellisia asioita sairastuneen puolesta.
Tämä yleensä riittää.
Usein dementikko pyrkii pitämään
oman elämänsä ohjat
mahdollisimman pitkään käsissään,
kuten jokainen meistä. Joskus voi käydä
niin ikävästi, että esimerkiksi
rahankäyttö voi karata.
- Jos on tarvis käynnistää edunvalvontatoimet,
se tehdään maistraatin kautta. Yhteydenotto
maistraattiin tarkoittaa sitä, että
maistraatti lähtee selvittämään
henkilön tilannetta. Tällaisen pyynnön
voi tehdä kuka tahansa sukulainen tai naapuri,
jos on oletettavissa, että henkilö toimii
omaa etuaan vasten, sanoo Pirttilä.
Maistraatti ottaa yhteyttä henkilöön
itseensä ja lääkäriin, joka
sitten arvioi dementikon ja antaa asiantuntijalausunnon.
Lähes aina kuullaan myös sairasta itseään.
Testamenttiasiat pyritään Pirttilän
mukaan myös keskustelemaan sairauden alkuvaiheessa
riittävän ajoissa.
- Pyritään arvioimaan onko ihminen
ymmärtänyt mitä on tekemässä,
hän ymmärtää mitä on
testamentti ja ymmärtää mitä
tarkoittaa kun hän tällaisen tahdonilmaisun
tässä testamentissa tekee. Tämä
on lähtökohta.
Toinen lähtökohta on arvioida onko tahdonilmaisu
pysyvä mielipide vai onko kysymys äkillisestä
mielen muutoksesta. Jos muutos tapahtuu sairauden
aikana, pyritään selvittämään
onko sairauden joku vaihe tai ulkopuolinen taho
voinut aiheuttaa syyn mielipiteen muutokseen.
Nämä kaikki tulevat arvioitavaksi kun
muistisairas suunnittelee esimerkiksi testamentin
tekoa, sanoo Pirttilä.
  |
Kesto 14'21" |
|
