Ikääntyneiden laitosasumista
pitää purkaa ja tuoda apua kotiin
Ikääntyneiden
asuminen ja palvelut -seminaari kokosi kesäkuussa
ikääntyneiden asumisen asiantuntijoita
Kuopioon. Seminaarin yhteydessä julkaistiin
Veli-Matti Poutasen, Juhani Laurinkarin ja Raija
Hynysen raportti Ikääntyneiden asumisratkaisut
vuoden 2004 Asumis- ja varallisuustutkimuksen
valossa. (Suomen ympäristö 20/2008.
Ympäristöministeriö.)
Raportissa tarkastellaan yli 55 -vuotiaiden asumista,
asumistoiveita ja suunnitelmia Tilastokeskuksen
valtakunnallisen asumis- ja varallisuustutkimuksen
(2004) aineiston pohjalta.
Raportti kertoo, että omistusasuminen on
ikääntyneille tavoiteasumista, vaikka
halukkuutta vuokra-asumiseenkin ilmenee. Kaikkein
ikääntyneimmille asunnon omistaminen
ei ole yhtä tärkeää. Palvelut
ja arjessa selviytyminen painavat enemmän.
Asunnon ja asuintalon ominaisuuksista keskeiseen
merkitykseen nousevat elämänvaiheeseen
sopivan asunnon koko ja asuintalon rauhallisuus.
Palveluasuminen on ikääntyneille ratkaisu,
johon päädytään myöhäisessä
iässä, kun itsenäisesti asuminen
ei enää suju. Palvelutaloihin hakeudutaan
arkisen selviytymisen, turvallisuuden ja palvelujen
läheisyyden takia.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen
kuntaliiton antamat laatusuositukset painottavat
merkittävästi kotona asumista ja itsenäistä
suoriutumista mahdollisimman pitkään,
samoin omaishoitoa, säännöllistä
kotihoitoa sekä tehostettua palveluasumista
ja pitkäaikaislaitoshoidon vähentämistä.
Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen
2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä
91-92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti
tai palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen
tarkoitusten mukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvin.
Kunnissa
pyritään vastaamaan monin tavoin väestön
ikääntymisen haasteisiin, erityisesti
kotona asumisen ja palvelurakenteen näkökulmista.
Ikääntyneiden asumista tukevat muun
muassa asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoiminta,
esteettömyys, monipuoliset palvelut, palveluasuminen
ja senioritalot.
Asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä
toteaa, että ikääntyneiden asunto-olojen
parantaminen kannattaa, sillä se vähentää
palvelujen tarvetta. Palveluasumisen tarvetta
on myös pystyttävä arvioimaan kunnissa
pitkällä tähtäimellä,
jopa pari vuosikymmentä eteenpäin. Vaikka
ikääntyneiden asumisen ja palvelujen
tarpeen huippu saavutetaan 2030-luvulla, on palvelurakenteita
ja -ratkaisuja kehitettävä jo nyt. Tavoitteena
tulisi olla ikäihmisten laadukas kotona asuminen
ja palveluasuminen, minkä vuoksi asumista
ja palveluja tulee kehittää yhdessä,
Hynynen sanoo.
|
Kesto 10'58" |
Koti on ikääntyneelle ihmiselle paras
paikka silloin, kun siellä saa tarpeen tullen
apua ja tukea. Liian usein apua ja tukea ei kuitenkaan
ole saatavilla. Sosiaalityöntekijöiden
kertoman mukaan hyvää tarkoittava linjaus
mahdollisimman pitkään jatkuvasta kotona
asumisesta on tuonut monen ikääntyneen
ihmisen ja heidän omaistensa elämään
pelon ja ahdistuksen, toteaa tutkija Satu Ylinen
väitöstutkimuksessaan Gerontologinen
sosiaalityö. Tiedonmuodostus ja asiantuntijuus.
Väitös on tehty Kuopion yliopistolle.
Ylinen keräsi tutkimusta varten tietoa muun
muassa hauraiden ja huonokuntoisten vanhojen ihmisten
elämää läheltä seuraavilta
sosiaalityöntekijöiltä Kuopiosta,
Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Vaasasta.
Sosiaalityöntekijät kertovat iäkkäistä
ihmisistä, jotka kotiutetaan vastoin heidän
omia ja heitä hoitavien omaisten toiveita.
Ylisen
johtopäätös on, että nykyinen
vanhustenhuolto perustuu osittain siihen, että
ikääntyneitä ihmisiä "pakkokotiutetaan"
ja omaiset laitetaan "pakkohoitamaan"
heitä. Sosiaalityöntekijöiden kertoman
mukaan kotiin annettavien palvelujen määrä
on pikemmin niukentunut kuin lisääntynyt.
Linjaus ikäihmisten mahdollisimman pitkään
kotona jatkuvasta asumisesta perustuu pitkälti
eri auttamisammattien taustalla vaikuttavaan,
ihmisen voimavaroja korostavaan ja ihmisen aktivoimiseen
perustuvaan ajatteluun. Satu Ylinen kysyy onko
hyvää tarkoittavasta ihmisen voimavarojen
esiin nostamista korostavasta lähtökohdasta
tullut keino, jolla legitimoidaan auttamiseen
ja tukemiseen suunnattujen resurssien pienentäminen?
|
Kesto 18'40" |
|