Luonto

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Muuttohaukkojen kannan romahtaminen, merikotkien sekä Itämeren hylkeiden lisääntymisvaikeudet ja lohikalojen väheneminen… Hormonihäiriköistä eli ihmisen normaalia hormonitoimintaa häiritsevistä aineista on ollut paljon porua, mutta kuinka paljon tiedämme näiden kemikaalien vaikutuksista ympäristöön?

Polta vain kuivaa puuta, sytytä oikein ja älä tunge tulipesää täpötäyteen. Näillä ohjeilla voi minimoida puun polton haitallisten pienhiukkaspäästöjen määrän. Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvän ja huonon puun polton erot ovat isommat kuin aikaisemmin on tiedetty.

Suomalaisten yliopistojen ja tutkimusasemien maasto-opetusta kehitetään yhteistyössä Koneen säätiön rahoittamassa Biopeda-hankkeessa. Tarkoituksena on parantaa ja tehostaa opetusresurssien yhteiskäyttöä, joustavoittaa opintopolkuja ja tuoda opetustarjontaa entistä sujuvammin opiskelijoiden käyttöön.

Kuluvien talvilomaviikkojen aikana suomalaisissa kylpylöissä ja laskettelukeskuksissa on riittänyt vilskettä. Lomalta haetaan yhä useammin erilaisia aktiviteetteja ja liikunnallisia palveluita pelkän löhöilyn sijaan. Eli liikunta ja toisaalta luonto, siinä vahvoja vetovoimatekijöitä, joiden varaan matkailua voisi ja pitäisi rakentaa. Millainen potentiaali luontoliikuntamatkailussa piilee?

Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä kultaakin arvokkaamman metallin, skandiumin, talteenottoon. Menetelmässä hyödynnetään kiinteää ioninvaihtomateriaalia, jota voidaan käyttää metallien talteenottoon liuoksista. Rautalammin Kiviniemessä on Pohjois-Euroopan suurin skandiumesiintymä, jonka kaupallinen arvo nykyhinnoin on arviolta 34 miljardia euroa.

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy tutkimushanke, jossa selvitetään kansainvälisille markkinoille suuntautuvien biotalousalan yritysten liiketoimintamallien menestystekijöitä.

– Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua etenkin ravinteikkaissa suometsissä ja se saattaa vaikuttaa suometsien kasvihuonepäästöihin, kertoo FM Maarit Liimatainen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvitettiin puutuhkalannoituksen vaikutuksia voimakkaan kasvinhuonekaasun eli dityppioksidin päästöihin ojitetuilla soilla.