Luonto

Mikromuovit ovat olleet vahvasti esillä viimeisen vuoden aikana. Aiheesta kuultiin myös Ikääntyvien yliopistossa Kuopiossa, kun Itä-Suomen yliopiston tut­ki­ja, FM Sa­mu­el Har­ti­kai­nen kertoi erilaisista muoveista ja niiden käyttötarkoituksista – ja vaikutuksista luonnolle ja terveydelle.

Kuopio on palkittu Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kuntien kiertotalouskilpailussa "Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus" -ratkaisulla. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista. – Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

Arjen aikoinaan pelastaneesta muovista on viime aikoina tullut kaiken pahan alku ja juuri. Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on alettu huolestua viimeisen vuosikymmenen aikana kun tieto muovin haitallisuudesta on lisääntynyt. Mitä muoviroskalle tapahtuu luonnossa? Entä miksi vesistöjen mikromuovit aiheuttavat niin paljon huolta?

- Kävely itsessään on eteenpäin vievää liikettä ja vaikuttaa keskustelun sisältöön. Luonto antaa myös mielelle uusia maisemia, kertoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa kävelykeskusteluja vetävä työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pauli Kallio.

Luontokuvaaja Kirsti Timonen on yksi harvoista Suomen naispuolisista petokuvaajista. Hänen pääasiallisena kuvauskohteenaan ovat karhut. – Kukin karhu on oma persoonallisuutensa, ne eivät ole pelkkiä petoja, vaan kunnioitettavia, mahtavia, joskus hassujakin metsän valtiaita.

Savon koulutuskuntayhtymä on asettanut tavoitteekseen rakennuttaa Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kampukset Joutsenmerkittyinä. Joutsenmerkillä haetaan laatua, ympäristön huomioimista, turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Lähestyvän itsenäisyyspäivän kunniaksi lähdemme etsimään suomalaisten mielenmaisemaa tuoksuvaan metsään, liplattavien järvien rannoille ja upottaville soille. Miltä näyttää, kuulostaa ja tuntuu suomalainen luonto? Kuopion museon Oi maamme luonto -näyttely esittelee suomalaisen luonnon rikkautta Itämeren rannikolta havumetsiin, aapasoille ja tunturiylängöille.

Mikä on kasvi joka on hyvin vaatimaton viljeltävä, sopii vaikkapa perunan viljelyskiertokasviksi, siitä syntyy kuitua ja päistärettä ja niistä puolestaan muun muassa biohiiltä, puunsuojaksi käyviä tisleitä, tekstiilejä tai komposiitteja autoteollisuuden käyttöön? Kyseessä on tietenkin kuituhamppu.

Tuoreen tutkimuksen mukaan avohakkuun jälkeinen metsämaan muokkaus merkittävästi pienentää eloperäisen eli orgaanisen hiilen varastoa maaperässä. Maaperän hiilivaraston tutkimus tuo uutta näkökulmaa suomalaiseen keskusteluun, jossa päähuomio on kiinnitetty kasvavan puuston muodostamaan hiilinieluun.