Luonto

Itä-Suomen yliopistossa on käynnistynyt Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittama hanke, jossa tutkitaan kierrätysmateriaalien käyttöön liittyvien riskien arvioinnin hyödyntämistä maanpuolustuksessa ja poikkeusolosuhteissa.

Tutkijat jalkautuivat syyskuun lopulla kolmellatoista suomalaisella paikkakunnalla levittämään tieteen tekemisen ilosanomaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin.

Mitäpä jos huoltoasemalta voisi tankata fossiilisen polttoaineen sijaan ilmastoystävällistä menovettä sellaisenaan ihan tavalliseen nykyautoon? Puhutaan siis biobensiinistä, joka on tutkimuksissa osoittautunut jo tutumpaa bioetanolia ratkaisevasti paremmaksi vaihtoehdoksi.

Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy tutkimushanke, jossa selvitetään kansainvälisille markkinoille suuntautuvien biotalousalan yritysten liiketoimintamallien menestystekijöitä.

Keväinen aamu rantametsikössä: kymmeniä sirkuttavia pikkulintuja, räkättäviä rastaita ja kauempana huhuileva kuovi. Ihminen elää sekä äänien että aistihavaintojen keskellä, mutta kuinka aistiympäristökokemukset kootaan tutkimuksella yhteen?

Nykyaikainen navetta sisältää aikamoisen määrän tekniikkaa lypsyrobotista eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia seuraavaan automaatioon saakka. Automaatio kertoo karjanhoitajalle muun muassa rehun kulutuksesta, lehmien syömiseen käyttämästä ajasta sekä märehtimisen kestosta. Tuore väitöstutkimus selvitti eläinten käyttäytymisen mittausprosesseja.

PCB-yhdisteet, elohopea, dioksiinit, bromi – altistumme erilaisille ympäristömyrkyille ruuan, juomaveden ja ilman kautta. Professori emerita Terttu Vartiainen puhui Ikääntyvien yliopistossa ympäristömyrkyistä ja niiden kulkeutumisesta, painottuen etenkin kalojen terveysvaikutuksiin. Hän sivuaa luennossaan myös Talvivaaran kaivosongelmien vaikutuksia.

Julkisuudessakin paljon ampiaisten käyttäytymistä ja runsasta esiintyvyyttä kommentoinut apulaisprofessori Jouni Sorvari toivoo, että ampiaisiin suhtauduttaisiin muutenkin kuin vain häiriköinä. – Ampiaiset ovat mitä suurimmissa määrin myös hyötyeläimiä, Sorvari muistuttaa.

Ilmastomallien mukaan lämpötilan nousu tulee olemaan voimakkainta pohjoisilla leveysasteilla. Muutoksia tullaan kokemaan myös otsonin ja UV-säteilyn osalta. Mitä tämä tulee sitten tarkoittamaan pohjoisen luonnon kannalta? Tästä puhui professori Toini Holopainen Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa.

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.