Kosketinsoitinten historiaa klavikordista flyygeliin, osa 5/7

Harri Peiponen - 1.1.2003 - 01:00:00

Tässä ohjelmasarjassa uppoudumme klaveerisoittimen maailmaan. Klaveerisoittimilla tarkoitetaan periaatteessa kaikkia kosketinsoittimia kuten esimerkiksi pianoa, cembaloa, flyygeliä ja erityisesti vanhimpia kosketinsoittimia klavikordeja, joiden tunnettu historia ulottuu 1300-luvulle.

Ohjelmasarja koostuu seitsemästä osasta.

» Ohjelmasarjan etusivulle

Fortepianossa ääni voimistuu edelleen ja tekniikkakin muuttuu

Vaikka klavikordi oli yleinen soitin 1700-luvulla niin sen valta-asema joutui uhatuksi: italialainen Bartolomeo Cristofor esitteli vuonna 1709 uutuussoittimen eli vasara-koneistolla varustetun fortepianon. Cristoforin tavoitteena oli rakentaa cembalo, jolla voi soittaa hiljaa ja kovaa, ”gravicembalo col piano e forte”. Siinä hän onnistuikin, fortepiano yleistyi ja on säilyttänyt valta-asemansa pianona ja flyygelinä meidän päiviimme saakka.

Muodoltaan flyygelimäisen soittimen ääni voimistui ja tekniikka muuttui kannen alla. Kun cembalossa linnun sulan kynsi näppää kielen soimaan, on fortepianossa tekniikka muuttunut vasarakoneistoksi. Hiljalleen fortepianon suosio kasvoi ja se nousi valta-asemaan 1700-luvun lopulla. Fortepianoa kehitettiin eri puolilla Eurooppaa ja vähitellen syntyivät piano ja flyygeli.

Uudet soittimet ovat aina avanneet mahdollisuuden säveltää uudentyyppistä musiikkia.

Osa säveltäjistä suhtautui kuitenkin varovaisesti uuteen tulokkaaseen, esimerkiksi Bach ei aluksi ihastunut fortepianoon mutta Haydn ja Mozart olivat kiinnostuneita soittimen mahdollisuuksista ja Mozart puolestaan sanoi löytäneensä soittimen, joka vastasi hänen tarpeitaan.

Fortepianon kehityksestä kertoo seuraavassa kuopiolainen Sibelius-Akatemian rehtori, Kuopion osaston klaveerisoiton lehtori Pekka Vapaavuori.

Linnunsulan raapaisu muuttuu vasaran lyönniksi, syntyy fortepiano, jossa vasarakoneisto lyö kieliä. Tavoitteena oli tehdä cembalo, jolla voi soittaa sekä hiljaa että lujaa; ”gravicembalo col piano e forte” eli cembalo, jolla voi soittaa hiljaa ja kovaa. Nimi lyheni fortepianoksi ja myöhemmin pianoksi. Soittimen muoto on siipimäinen eli flyygelimäinen.

Kesto 2'59"

Uudet soittimet ovat avanneet mahdollisuuden säveltää uudentyyppistä musiikkia. Bartolomeo Cristofor esitteli vuonna 1709 uutuussoittimen eli fortepianon. Hiljalleen sen suosio kasvoi ja 1700-luvun lopulla sen valta-asema vakiintui. Mm. Haydn ja Mozart kiinnostuivat soittimesta.

Kesto 2'02"

Fortepianoa kehitettiin eri maissa. Konserttitoiminta syntyi 1700-luvulla ja musiikki-innostuksen lisääntyessä konsertteja järjestettiin yhä suuremmissa tiloissa.

Kesto 4'54"

Bach ei aluksi ihastunut fortepianoon. Mozart puoles-taan sanoi löytäneensä soittimen, joka vastasi hänen tarpeitaan. Fortepiano vakiinnutti asemansa 1780-luvulla, muta esimerkiksi Saksassa

klavikordin valta-asema säilyi vuosisadan vaihteeseen. Tuolloin soitettiin enimmäkseen sen aikakauden nykymusiikkia, tänä päivänä soitetaan kaikkien aikakausien musiikkia.

Kesto 5'02"

Näin soi Mozartin sonaatti vuodelta 1778. Pianonsoiton lehtori Olli Rantala.

Kesto 0'42"

Toimittaja, kuvat: Harri Peiponen