Tässä ohjelmasarjassa uppoudumme klaveerisoittimen maailmaan. Klaveerisoittimilla tarkoitetaan periaatteessa kaikkia kosketinsoittimia kuten esimerkiksi pianoa, cembaloa, flyygeliä ja erityisesti vanhimpia kosketinsoittimia klavikordeja, joiden tunnettu historia ulottuu 1300-luvulle.
Ohjelmasarja koostuu seitsemästä osasta.
» Ohjelmasarjan etusivulle
Ohjelmasarjan soittimien koko ja ääni vain kasvavat.
Cembalo itse asiassa syntyi jo 1400-luvulla, mutta sen valtakausi alkoi 1600-luvun lopulla ja se kukoisti 1700-luvulla.
Uutta aiemmin esiteltyihin klavikordeihin on se, että soittimen laatikko-osa kapenee koskettimistosta poispäin eli muoto noudattaa kielen pituutta. Koko on suurempi kuin aiempien klavikordien ja ääni voimakkaampi. Cembalosta tulikin suosittu konserttisoitin.
Soittokoneisto cembalossa on varsin yksinkertainen: soittajan painaessa kosketinta, vipuvarren päässä oleva plektra näppää kieltä jolloin ääni syttyy. Ääni sammuu kun soittaja nostaa sormen pois koskettimelta.
Cembalon ohjelmistoon kuuluu suuri osa 1500-1750-lukujen kosketinsoitin-musiikista. Itse asiassa cembalo on "autenttisempi" soitin vaikkapa J. S. Bachin musiikin esittämiseen kuin piano. Soittimelle on myös sävelletty nykymusiikkia.
Tutustumme cembaloon Kuopion konservatorion pianonsoiton opettajan Olli Rantalan kanssa. Musiikkinäytteet soittaa opiskelija Emmi Raatikainen.
Cembalo voitti äänen voimakkuudessa aikaisemmat klavikordit. Se soveltui konserttisoittimeksi isoissakin orkestereissa.
Cembalo oli usein kauniisti koristeltu. Cembalon ääni vaihteli koulukunnan mukaan: flaamilainen soitin soi pehmeämmin kuin ohutääni-sempi ja nasaalivoittoisempi italialainen soitin.
Cembalolle on sävelletty paljon. Ranskalaiset kehittivät kahdella sormiolla varustetun cembalon, ehkäpä sellainen on soinut Ludvig XIV eli Aurinkokuninkaan hovissa.
Fortepiano ja piano syrjäyttivät cembalon 1800-luvulla, joka kuitenkin tuli uudelleen suosituksi 1900-luvulla. Opiskelijat suorittavat nykyään opintojaksoja cembalonsoitossa.
Näin soi flaamilaiseen soitinperinteeseen kuuluva cembalo opiskelija Emmi Raatikaisen käsissä.
Toimittaja, kuvat: Harri Peiponen
Aspekti 27.3.2016
27.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aspekti 20.3.2016
20.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Mikä sotessa maksaa?
12.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Aspekti: Suomi-muoti nousussa maailmalla: 20.02.2016 09.00
20.2.2016
Tiedetuokio: Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa: 19.02.2016 15.55
19.2.2016
Kirjoita uusi kommentti