Kaikkeuden alku on ikikysymys, jota uskonto ja luonnontieteet lähestyvät omalla tavallaan. Kristikunnan piirissä ajatellaan, että uskon näkökulmasta tiedämme kuka on kaiken luonut ja mitä varten. Luonnontieteet taas tutkivat sitä, miten luomisprosessi on edennyt.
Raamatun ensimmäisen sivun kauniin luomiskertomuksen mukaan kaikki syntyi kuudessa päivässä. Israelin oppineilla oli oma hyvä syynsä muotoilla kertomus näin. Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelija Miia Gabel kertoo miksi. Minkälaista sanomaa luomisesta ja luomakunnasta kertomus julistaa.
Luomiskertomus aloittaa kymmenen sivun mittaisen peruskertomusten sarjan. Lukija viedään luomisesta Abrahamin kutsuun. Ensin näkökulmassa on koko ihmiskunta, jonka syöksykierre vain kiihtyy Jumalan pelastusyrityksistä huolimatta. Sitten katse kohdistuu yhteen ihmiseen, kantaisä Abrahamiin, josta alkaa uudenlainen pelastushistoria. Kuopiolaisen Puijon seurakunnan kappalainen Kari Kuula esittelee peruskertomusten suuren kaaren. Myöhemmillä kerroilla kukin kertomus käydään läpi tarkemmin.
Luentosarjan aluksi Kari Kuula kertoo peruskertomuksista, niiden yleisistä piirteistä ja perusperiaatteista. Vanhan testamentin alussa on 11 lukua vanhan testamentin ja Raamatun klassikkokertomuksia, joita kutsutaan perus- tai alkuteoksiksi.
– Alkukertomuksiin sisältyvät klassiset luomiskertomus, niitä on kaksikin, kuuden päivän luomiskertomus, ensimmäisen pariskunnan luominen, lankeemus, vedenpaisumus, Babelin torni ja siinä välissä on lyhyempiä ja pienempiä kertomuksia ja sukuluetteloita, jotka nekin ovat aika kiinnostavia, Kuula listaa.
– Alkukertomuksissa on sellainen rakenne että niiden näkökulma on universaali. Ne kertovat jotain mikä koskee kaikkia ihmisiä ja asioita jotka toteutuvat kaikkialla. Alkukertomusten päätyttyä tullaan kantaisä Abrahamin ja Vanhan testamentin scopus (näkökulma) keskittyy ensin yhteen henkilöön, Abrahamiin, ja hänestä kasvavaan suureen Israelin kansaan.
Kuuntele Kuulan alustus kokonaisuudessaan:
Kesto: 30’11”
Miia Gabel puhui luentosarjassa luomiskertomuksesta. Luomiskertomuksesta on löydettävissä sellaisia kohtia, jotka eivät varmasti ole tieteellisesti päteviä. Etenkin vielä joitain vuosikymmeniä sitten usko ja tiede asetettiin toisiaan vasten, jolloin nähtiin näiden välillä selkeitä ristiriitoja.
– Sittemmin on onneksi huomattu, että näiden kahden tieteen ei tarvitse välttämättä olla hankauksissa keskenään, vaan ne voivat käydä ikään kuin vuoropuhelua keskenään.
Miksi sitten uskon tulokulma on erilainen kuin tieteen? Gabel kertoo, että siinä kun tiede kysyy miten jokin on tapahtunut, usko kysyy miksi jokin on tapahtunut.
Kuuntele Gabelin alustus kokonaisuudessaan:
Kesto: 16’04”
Tekstit: Kari Kuula ja opiskelijat
Katso myös:
Kertovatko evankeliumit niin kuin asiat tapahtuivat? Mitä tiedämme Jeesuksesta on 5-osainen ohjelmasarja, joka valottaa Jeesuksen elämää ja siitä kirjoitettua historiaa. Sarjan luennoitsijoina toimivat Puijon seurakunnan 2. kappalainen Kari Kuula ja Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijat.
Kirkkovuoden pyhät rytmittävät arkeamme pitkin vuotta. Juhannus, helatorstai ja laskiainen lienevät juhlapyhistä tutuimpia, mutta miksi vietämme kynttilänpäivää, kirkastussunnuntaita tai tuomiosunnuntaita? Mikkelinpäivästä alkava ohjelmasarja esittelee 12 kirkkovuoden pyhää.
Monet suuret kysymykset tekevät uskon Jumalaan vaikeaksi. Miksi Jumala ei tee itseään ilmeisemmäksi? Miksi hän sallii suunnatonta kärsimystä? Miten voi uskoa sellaiseen, mitä ei näe ja mitä ei pysty todistamaan? Vaikka näihin kysymyksiin ei ehkä ole lopullisia vastauksia, joitakin suuntaviittoja on mahdollista löytää. Niitä etsitään Puijon kirkolla keskustelusarjassa syyskuussa.
Juutalainen pääsiäiskertomus kuvaa Israelin kansan pääsyn Egyptin orjuudesta erämaavaelluksen jälkeen luvattuun maahan.
Luentosarjassa kuopiolaisten pappien pitämät virikepuheet johdattelevat Exoduksen rikkaaseen tulkintahistoriaan – ja hengellisyyden hoitamiseen arjessa.
Puijon kirkossa Kuopiossa järjestettiin 2006 - 2007 13-osainen luentosarja helvettiopin vaiheista. Luennoitsijana on teologian tohtori Kari Kuula. Luentosarja perustuu Kuulan kirjaan Helvetin historia. Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan (2006).
