Matka vanhan testamentin maailmaan on edennyt viidenteen ja samalla viimeiseen osaansa. Kahdessa viimeisessä alustuksessa aiheena ihmiskunnan riitautuminen - ja eheytyminen.
Ihmiskunta on yhtä perhettä. Tai ainakin pitäisi olla. Valitettavasti olemme jakautuneet elintilasta kiisteleviin toisiaan sortaviin etupiiriryhmiin. Valtioiksikin niitä kutsutaan. Kertomus Babylonin tykistä, ei kun tornista, puhuu tästä problematiikasta. Ihmiset rakentavat suurta tornia yltääkseen taivaaseen saakka. Mutta Jumala hajottaa hankkeen ja sekoittaa kielet. Tästä alkaa suuri kansainvaellus, jonka seurauksena ihminen täyttää maan. Mitä Babylonin torni tarkoittaa? Mitä sillä kerrotaan ihmiskunnasta? Risto Tabell vastaa.
Peruskertomukset päättyvät suureen hajaannukseen. Onneksi tarina jatkuu. Seuraavalla sivulla Jumalan katse kääntyy koko ihmiskunnan sijaan yhteen ihmiseen, Abrahamiin. Tästä alkaa toisenlainen pelastushistoria. Ihmisten sieluista - jumalankuvaisuudesta – avautuva tie Jumalan yhteyteen on edelleen auki. Mutta Jumalan haluaa antaa jotakin enemmän. Hän tekee liiton ja yhteistyösopimuksen Abrahamin kanssa.
Luentosarjassa kuulemme miten Abrahamin valinta ja koko Vanhan testamentin historia on jatkoa peruskertomuksille. Peruskertomusten loppuhuipentuma saadaan vasta Uuden testamentin lopussa. Alussa Aadam ja Eeva elävät ihanassa puutarhassa, lopussa ihmiskunta kootaan taivaalliseen Jerusalemin kaupunkiin. Mikä valtava skenaario! Onko loppu samanlainen kuin alku, kuten Origenes aikanaan esitti. Mikko Jegoroffin vastaus taidetaan jo tietää, mutta hän kertoo sen silti.
Teologian opisikelija Risto Tabell keskittyy omassa alustuksessaan Babylonian torniin ja kielten sekoittumiseen.
– Mitä tämä tarina Baabelin tai Babylonian tornista oikein kertoo meille tämän päivän ihmisille, tai mitä se on kertonut sen ajan ihmisille, miksi sitä on kerrottu? Miksi Jumala sekoitti ihmisten kielet, ja kertooko tämä tarina ehkä siitä, että me ihmiset tavoittelemme aina jotain sellaista mikä ei ole Jumalan mieleen, Tabell pohtii.
Kuuntele Tabellin alustus kokonaisuudessaan:
Kesto: 22’33”
Teologian opiskelija Mikko Jegoroff käy alustuksessaan läpi pelastussuunnitelman uutta aamua.
– Ajatuksena on käydä läpi Abrahamin kutsua ja Abrahamin tehtävää Jumalan pelastussuunnitelmassa.
Aihepiiri on hyvin laaja, joten aika riittää valitettavasti vain aiheen hyvin pinnalliseen käsittelyyn. Jegoroff rohkaiseekin kuulijoita tutustumaan aiheeseen myös itse ja tekemään siitä omia tulkintoja.
Kuuntele Jegoroffin alustus kokonaisuudessaan:
Kesto: 24’09”
Tekstit: Kari Kuula ja opiskelijat
Katso myös:
Kertovatko evankeliumit niin kuin asiat tapahtuivat? Mitä tiedämme Jeesuksesta on 5-osainen ohjelmasarja, joka valottaa Jeesuksen elämää ja siitä kirjoitettua historiaa. Sarjan luennoitsijoina toimivat Puijon seurakunnan 2. kappalainen Kari Kuula ja Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijat.
Kirkkovuoden pyhät rytmittävät arkeamme pitkin vuotta. Juhannus, helatorstai ja laskiainen lienevät juhlapyhistä tutuimpia, mutta miksi vietämme kynttilänpäivää, kirkastussunnuntaita tai tuomiosunnuntaita? Mikkelinpäivästä alkava ohjelmasarja esittelee 12 kirkkovuoden pyhää.
Monet suuret kysymykset tekevät uskon Jumalaan vaikeaksi. Miksi Jumala ei tee itseään ilmeisemmäksi? Miksi hän sallii suunnatonta kärsimystä? Miten voi uskoa sellaiseen, mitä ei näe ja mitä ei pysty todistamaan? Vaikka näihin kysymyksiin ei ehkä ole lopullisia vastauksia, joitakin suuntaviittoja on mahdollista löytää. Niitä etsitään Puijon kirkolla keskustelusarjassa syyskuussa.
Juutalainen pääsiäiskertomus kuvaa Israelin kansan pääsyn Egyptin orjuudesta erämaavaelluksen jälkeen luvattuun maahan.
Luentosarjassa kuopiolaisten pappien pitämät virikepuheet johdattelevat Exoduksen rikkaaseen tulkintahistoriaan – ja hengellisyyden hoitamiseen arjessa.
Puijon kirkossa Kuopiossa järjestettiin 2006 - 2007 13-osainen luentosarja helvettiopin vaiheista. Luennoitsijana on teologian tohtori Kari Kuula. Luentosarja perustuu Kuulan kirjaan Helvetin historia. Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan (2006).
