– Kyse on merkittävästi teollisuutta muuttavasta valmistustekniikasta, puhutaan teollisuuden kolmannesta vallankumouksesta, tiivistää TKI-asiantuntija Antti Alonen ainetta lisäävän valmistuksen eli niin sanotun 3D-tulostuksen merkitystä teollisuudessa.
Savonia-ammattikorkeakoulun ainetta lisäävän valmistuksen oppimisympäristössä on esimerkkejä 3D-tulostuksesta. Hyllyiltä löytyy työkaluja, hampaita, jääkaapin ovenkahva sekä käsiproteeseja. Maailmalta löytyy myös mitä villeimpiä esimerkkejä lisäävän valmistuksen saralta: printattua suklaata ja muita elintarvikkeita ja jopa lääkkeitä.
– Perusajatuksena on, että samaa kappaletta ei kannata tehdä edelleen tulostettavaksi, vaan siitä pitää kehittää parempi ja kehittyneempi versio, Alonen kuvaa.
3D-tulostus elää maailmalla todellista nousukautta. Suomessa sen sijaan tullaan jälkijunassa. – Teollisuus on Suomessa karkean arvion mukaan viitisen vuotta muuta maailmaa jäljessä, varsinkin metallipuolella Suomi on pahasti jäljessä muuta maailmaa.
Yliopettaja Esa Hietikko on Alosen kanssa samoilla linjoilla. – Ainetta lisäävän valmistuksen sisältöjä pitäisi viedä kaikkiin opetussuunnitelmiin, niin terveysalalle, muotoilupuolelle, restonomeille kuin liiketaloudenkin opiskelijoille insinöörien lisäksi.
Uusi teknologia ja uudenlainen ajattelutapa muuttavat etenkin insinööriopetuksen sisältöjä. – Tuotteiden muoto voi olla vapaa ja se asettaa uusia haasteita tuotekehitykselle ja suunnittelulle. Muotoilun merkitys korostuu myös insinööriopinnoissa, Esa Hietikko kertoo.
Kesto: 23'54"
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti