kantti.net

Monilääkitys koskettaa yhä useampaa ikääntynyttä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 77 vuotta täyttäneistä joka kolmas käyttää vähintään kymmentä lääkettä, joka neljäs käyttää iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä ja joka viides altistuu merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille. Tutkimukseen osallistui 657 kuopiolaista yli 77 vuotta täyttänyttä henkilöä.

– Kyseessä on yleinen ongelma Suomessa. Nämä lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat merkittävä taloudellinen tekijä sekä sairastuvuuden ja kuolleisuuden lisääjä tässä iäkkäässä yhteiskunnassa, toteaa aiheesta väitellyt proviisori Jouni Ahonen Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekista.

Tilannetta voi pitää huolestuttavana siinäkin valossa, että väestön ikääntyessä on odotettavissa myös monilääkittyjen määrän raju kasvu.

–  Tällä hetkellä meillä on noin 430 000 75 vuotta täyttänyttä. Seuraavan 20 vuoden aikana tämä määrä tuplaantuu, vuoteen 2040 mennessä meillä on noin miljoona yli 75 vuotta täyttänyttä. Varmasti lääkkeiden käyttö, sairastuvuuden pysyessä edelleen korkeana iäkkäässä väestössä, tulee pysymään korkeana, Ahonen arvioi.

Monilääkityksen määritelmä vaihtelee suuresti. Merkittävän monilääkityksen rajana pidetty 10 lääkkeen määrä ei automaattisesti tarkoita ongelmia, mutta toisaalta asiaan kannattaa jo vähäisemmälläkin pitkäaikaislääkkeiden määrällä kiinnittää huomiota. Suuri lääkkeiden määrä tuo riskin lääkkeiden yhteisvaikutuksille. Lääkeaineet voivat muuttaa toistensa vaikutustapaa keskushermostossa tai vaikuttaa esimerkiksi lääkeaineiden imeytymiseen.

Oma ongelmansa on sekin, että elimistö muuttuu ikääntyessään, näin myös lääkkeen vaikutus voi muuttua.

–  Tästä johtuukin se, että jos on nuorempana ollut hyvin sopiva lääke ja ikää alkaa tulemaan se 75 vuotta ja enemmän, voi käydäkin niin että tämä hyvin sopiva lääke ei enää sovikaan hyvin. Hyvin monien asioiden johdosta, kuten munuais- ja maksatoiminnan heikentyminen, iäkkäät tarvitsevat pienempiä annoksia ja erilaisia lääkkeitä.

Iäkkäiden lääkkeiden käyttöön tulisikin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Lääkitystä tulisi arvioida vuosittain osana perusterveydenhuollon työtä ja kehittää moniammatillista yhteistyötä lääkärien, hoitajien, farmaseuttien, proviisorien sekä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Lääkehoitojen arvioinnit tulisi myös saada Kela-korvausten piiriin.

Kuuntele Jouni Ahosen haastattelu kokonaisuudessaan:

Kesto 21'05"

Iäkkäille vältettäväksi suositeltujen lääkkeiden tietokannasta kuka tahansa voi tarkistaa lääkkeiden sopivuuden iäkkäälle. Lääkehoitoon ei pidä tehdä muutoksia omatoimisesti, vaan muutoksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa:

http://www.fimea.fi/laaketieto/laakehoitojen_arviointi/iakkaiden_laakityksen_tietokanta

Iäkkäällä, miksei muillakin, olisi hyvä olla mukana myös tieto käytettävistä lääkkeistä. Netistä voi printata lääkekortin jota voi näyttää niin lääkärille kun lääkettä ollaan määräämässä kuin apteekkihenkilöstölle kun resepti- tai itsehoitolääkettä ollaan hankkimassa. Lääkekortti voi helpottaa terveydenhoitoalan ammattilaisten työtä myös akuutin hoidon tarpeessa.

http://www.laakekortti.fi

Mikäli uuden lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen tulee oireita, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin tai apteekkiin. Myös Kuopion Lääkeinformaatiokeskus auttaa kuluttajia lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä ja huolissa.

http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/

Proviisori Jouni Ahosen väitöskirja Iäkkäiden lääkehoito: Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 27.8.2011.