Luonto ja ympäristö

– Avohakkuun seurauksena mustikkasadot romahtavat, mutta valosta pitävä ja kuivuutta sietävä puolukka marjoo hyvin myös uudistusaloilla, toteaa eri metsänkäsittelytoimenpiteiden vaikutusta luonnonmarjojen marjasatoihin selvittänyt MML Marjut Turtiainen.

Äänekoskelle rakennettavan sellutehtaan vaikutukset huomioitiin myös Savon koulutukuntayhtymän järjestämillä Kuljetusalan tutkintotoimikunnan kehittämispäivillä Kuopiossa. Äänekosken sellutehdashankkeen lisäksi myös muut vireillä olevat metsäteollisuuden hankkeet vaikuttavat väistämättä myös alan työvoimatarpeeseen.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin satomalleja, joiden avulla voidaan ennustaa Suomen tärkeimpien luonnonmarjojen, mustikan ja puolukan, satoa erilaisissa metsiköissä. Mallit mahdollistavat luonnonmarjojen tuotoksen ja hyödyn arvioimisen osana metsäsuunnittelua.

– Tähän näyttelyyn on koottu yleisön suosikkeja sadan vuoden ajalta. Monet niistä ovat sellaisia, joita yleisö kyselee, että onko valkoista metsoa ja ihmisen luurankoa. Toisaalta tällä näyttelyllä haluamme kertoa, mitä luonnontieteellinen kokoelmatyö on, kertoo luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisen museon uudesta näyttelystä.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että huolimatta puuston tilavuuden ja metsien hiilivaraston kasvusta, metsien keski-ikä on nyt alhaisempi kuin 1950-luvulla ja vanhojen metsien osuus on laskenut Euroopassa.

Itä-Suomen yliopiston Rapukamu-hanke ja Kalatalouden Keskusliitto järjestävät Jokirapu on... -tarinakisan suomalaisen rapukulttuurin vaalimiseksi ja juhlistamiseksi. Viimeisen sadan vuoden aikana on jokirapusaalis pienentynyt kymmenesosaan eli muutamaan miljoonaan rapuun vuodessa. Syynä on etenkin rapurutto sekä täpläravun leviäminen ja vesiluonnon muuttuminen.