Kuopion museoiden näyttelyitä

Von Wrightin veljekset olivat monipuolisia taiteilijoita. He hallitsivat lintujen ja maisemien kuvaamisen lisäksi myös asetelmamaalauksen. Asetelmamaalaukset liittävät heidät pohjoiseurooppalaiseen maalausperinteeseen. Taidevartilla tutustutaan Magnus von Wrightin Hedelmäasetelmaan vuodelta 1865.

Luonto ja erityisesti linnut ovat läheinen aihe käsitetaiteilija Jussi Heikkilälle (s. 1952). Tarkasteltava oleva teos Pieni lintukirjasto on esillä Taiteilijan katse -näyttelyssä, jonka nykytaiteen osio liittää näyttelyn Veljekset von Wright -näyttelyyn.

Enligt tidens anda födde Ferdinand von Wright upp tama duvor i sitt hem i Haminalax, och de figurerar i många av hans konstverk. I veckans konstkvart tar vi en närmare till på målningen Duvslag från 1877.

Atte von Wrightin pitämässä Taidevartissa tutustutaan taiteilijaveljesten isoäitiin, Anna Christina von Wrightiin, sekä Ferdinand von Wrightin hänestä maalaamaan teokseen.

Von Wrightin taiteilijaveljekset ovat tunnettuja taiteestaan. He olivat myös harjaantuneita luonnontuntijoita. Tällä kertaa Veljekset von Wright -näyttelyyn tutustutaankin luonnontieteilijän näkökulmasta, teemana ovat useissa teoksissa esillä olevat pikkulinnut.

Kuopion taidemuseon Taidevartilla hämätään aisteja ja tutustutaan Magnus von Wrightin leikkisään puoleen. Lisäksi pääsemme kurkistamaan Veljekset von Wright -näyttelyssä esillä olevan Trompe l’oeil -maalauksen kääntöpuolelle.

Magnus von Wright (1805-1868) maalasi teoksen Näkymä Suopeltovuorelta 49-vuotiaana vuonna 1854. Suopeltovuori löytyy Kuopion Haminalahdesta. Näköalapaikka on osa Haminalahden kulttuuripolkua. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Marianna Falkenberg kertoo tarkemmin teoksessa näkyvästä maisemasta ja sen historiasta.

Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista. – Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

Akseli Gallen-Kallelan öljyvärimaalauksessa nuori tyttö tuijottaa eteensä, paita repsottaen ja kasvot harmaina. Mitä tytölle on mahtanut tapahtua? Millaisia teemoja realismin ja naturalismin aikana käsiteltiin?

Luontokuvaaja Kirsti Timonen on yksi harvoista Suomen naispuolisista petokuvaajista. Hänen pääasiallisena kuvauskohteenaan ovat karhut. – Kukin karhu on oma persoonallisuutensa, ne eivät ole pelkkiä petoja, vaan kunnioitettavia, mahtavia, joskus hassujakin metsän valtiaita.