Kulttuuri

Millaisia joulukoristeita löytyi 1800–luvun säätyläiskodin joulukuusesta? Entä miksi hellahuoneessa asustavan lapsiperheen kuusi oli ripustettu kattoon roikkumaan? Milloin joululahjojen antaminen yleistyi ja miksi hengenvaaralliselta kuulostavasta lipeäkalasta tuli suomalaisten suosima jouluherkku?

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

– Sodat ylipäätään ovat syvälle yhteiskuntiin ulottuvia ja monitahoisia ilmiöitä, joista löytyy paljon tutkittavaa, toteaa sotahistorian ja sotataidon dosentti Pasi Tuunainen. Hän selvitti miten suomalaiset kehittivät ja ylläpitivät sotilaallista tehokkuutta aseistukseltaan ja joukoiltaan huomattavasti suurempaa puna-armeijaa vastaan talvisodan aikana.

Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Kreikkaa on aina pidetty filosofian kehtona. Islamiin taas ajatellaan liittyvän sellaisia aspekteja, jotka tukahduttavat kriittistä ajattelua. Millainen siis on filosofian ja islamin suhde? Miten Kreikan filosofinen perintö on vaikuttanut islamilaiseen kulttuuriin? Tätä pohdittiin Filosofiakahvilassa.