Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta

  • Facebook
  • Twitter
  • Digg
  • del.icio.us
  • Google

Kimmo Salvén - 22.3.2012 - 15:18:06

Missä määrin nuoret arvostavat esimerkiksi vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan kertomuksia ja millaista historiallista tietoisuutta nämä kertomukset tuottavat?

On esitetty ajatuksia siitä, että aiempien sukupolvien perimätieto ei enää kulkeudu nuorille sukupolville.
– Näkemyksen mukaan elämme nyt sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ei oikeastaan ole historiallista siirtoa sukupolvien välillä tai sen edellytykset ovat huomattavasti heikentyneet, kertoo aiheesta Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa puhunut dosentti Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta.

On esitetty arvio siitä, että historiatiedon katkeaminen liittyisi yhteiskuntamme nykyrakenteisiin. Globaali markkinatalous vaatii aiempaa juurettomampia, vapaampia ihmisiä toimiakseen.
– Talous tarvitsee ihmisiä, jotka ovat irrallisia, juurettomia, valmiita joustavasti siirtymään tehtävästä ja paikasta toiseen sen mukaan, miten ihmisiä tarvitaan, Puuronen kuvailee.

Toisaalta historiallisen tiedon siirtymisestä sukupolvien välillä on esitetty myös vastakkainen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan rakenteellisesta kehityksestä huolimatta nuoret ovat kiinnostuneita historiastaan. Tutkimustulosten mukaan nuorempien sukupolvien historiakäsitys pohjautuu pitkälti vanhempien ja isovanhempien kertomiin tarinoihin.
– Vaikka se päivittäinen kanssakäyminen sukupolvien välillä onkin vähentynyt, sitä kuitenkin on. Käydään mummon ja vaarin luona lomalla ja ollaan muutenkin yhteyksissä.
– Sitä kanssakäymistä on vähemmän, mutta se on entistä tärkeämpää.

Mistä väitetty historiallisen jatkumon katkeaminen sitten johtuu, vai onko sellaista? Mihin se voisi johtaa? Tarvitseeko ihmisen tuntea sukunsa tai yhteiskunnan lähihistoriaa? Voiko historiattomuudella olla vaikutusta kansalaisaktiivisuuteen?

Kuuntele Puurosen luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 48'01"

 

Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 23.2.2012.

Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää  Kuopion kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle

 

Vesa Puurosen luento.
Lähettäjä: Nimetön (vieras) - 7.4.2012 - 22:49:00

Luento oli surkea. On uskomatonta miten yksisilmäisesti yliopistomies luennoi historiasta. Suomen virallinen historia on täydellisesti vääristeltyä poliittisten historioitsijoiden toimesta. Historianopiskelijoiksi valitaan nyt niitä, jotka alkavat kertoa tarinoita historiasta, totuuspohjalla ei ole väliä, sillä tulisi monta totuutta, joka puolestaan aiheuttaisi epäsopua kansalaisten kesken.
Ei siis koskaan avata esim. Eljas Erkon arkistoa, joka piilotettiin Ruotsiin, koska siitä paljastuisi eittämättä, että Suomi halusi ja valitsi Talvisodan silloisessa suursuomi-huumassa. Mahtaako dosentti tietää edes sitä, että Pres. K Kallio pantiin varman voiton huumassa sanomaan radiopuheessaan koko maailmalle Talvisodan puhjettua, että "Tämä ei ole mitään muuta, kuin vapaussotamme (kansalaissota)jatkoa ja loppunäytös". Sitä "loppunäytöstä" valmisteltiin vuodesta 1922 lähtien, jolloin perustettiin Akateeminen Karjala Seura, jonka ainoa tarkoitus oli "suotuisan lounaistuulen" vallitessa, mutta heidän miehuusaikanansa katsoa saadaanko Suomi suuremmaksi, vai pyyhkäistäänkö se kansojen kartalta.
Odottaisin hieman rehellisyyttä ja tajua, että eivät ne sotilaat tienneet mitään sotien päämääristä. Tokkopa historian dosenttikaan tietää edes nyt mitään esim. Mannerheimin kirjeestä Såhlbergille 1919. Sellaisia asioita ei todellakaan opeteta Suomen kouluissa. Ei sitäkään, että arkistoja poltettiin kuin hengenhädässä jatkosodan vielä riehuessa.

Ei minusta lainkaan surkea
Lähettäjä: Nimetön (vieras) - 12.4.2012 - 16:43:04

Ei minusta lainkaan surkea tai yksisilmäinen. Hyvä kokonaisuus ja mielenkiintoinen aihe tämä oli.

Footer