Savon murre – suomalaisten mielikuvat ja todellisuus

Kimmo Salvén - 4.12.2015 - 12:12:36

Miten tavalliset kielenkäyttäjät hahmottavat murteita ja millaisia mielikuvia niistä on? Tätä aihetta käsitteli Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Marjatta Palander.

Aluksi Palander kertoo savolaismurteiden syntyhistoriasta. On oletettu, että savolaisuus syntyi Laatokan seudulta tulleiden muinaiskarjalaisten ja lännestä tulleiden esihämäläisten asettuessa samalle alueelle Mikkelin ja Juvan seudulle.
– Hämäläisten ja muinaiskarjalaisten risteymästä syntyi savolaisuus ja savon murre, Palander taustoittaa.

Täältä savolaiset ja savolaismurteet ovat levinneet laajemmalle alueelle, samalla murteet ovat kehittyneet eri alaryhmiksi, joita savolaismurteissa on kaiken kaikkiaan kahdeksan:

1. Päijäthämeen murteet (7A)
2. Etelä-Savon murteet (7B)
3. Savonlinnan seudun välimurteet (7C)
4. Pohjois-Karjalan murteet (7D)
5. Pohjois-Savon murteet (7E)
6. Keski-Suomen murteet (7F)
7. Keuruun, Ähtärin, Evijärven murteet (7G)
8. Kainuun murteet (7H)

– Toisin sanoen savolaismurteet kattavat Suomen nykyisestä pinta-alasta noin kolmasosan. Jos ajatellaan, että lähtöalue oli tuo 7B, niin aika hyvin savolaismurteet ovat levinneet, Palander toteaa.

Mitä ihmisille sitten tulee mieleen, kun puhutaan savon murteesta? Erottavatko ihmiset murteet tai murrealueet toisistaan? Taipuuko savon murre muiden murrealueiden edustajien suuhun? Muun muassa näitä kysymyksiä Palander käsittelee luennossaan:

Kesto: 60'05"

Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle