Miten ja millaisista elementeistä hyvä elämä koostuu ja miten oikeita valintoja voidaan puntaroida? Näitä asioita pohdittiin Ikääntyvien yliopistossa, kun YTL Matias Murole Itä-Suomen yliopistosta vieraili avaamassa filosofinen näkemys siitä, miten saavutetaan hyvä elämä hyve-etiikan mukaan.
Murole nojaa luennossaan noin 2 000 vanhaan filosofian historian perinteeseen ja akateemiseen, nykyiseen oppialaan, etiikkaan, joka tutkii moraalisia ilmiöitä erilaisista näkökulmista.
Mistä hyveellisesä elämässä on sitten kyse?
– Voidaan sanoa yksinketraisesti, että hyveet ovat kehittyneitä tai harjoitettuja luonteenpiirteitä. Meillä kaikilla on jossain mielessä samoja luonteenpiirteitä. Me olemme kaikki jollain tapaa anteliaita, rohkeita ja seurallisia. Toisilla eri luonteenpiirteet painottuvat enemmän kuin toisilla.
Luonteenpiirteiden harjoittelu tapahtuu nimenomaan tietoisena toimintana, järjen ohjauksessa.
– Hyve-etiikassa on kyse siitä, että me harjoitamme, kehitämme näitä luonteenpiirteitä. Kun luonteenpiirre on tarpeeksi kehittynyt, sitä voidaan kutsua hyveeksi.
Hyve-etiikka ei ole mikään tuore juttu, siihen on osoitettu mielenkiintoa jo antiikin aikoina. Platon ajatteli, että me kaikki jakaannumme kolmeen osaan. Meillä on järki, joka sallii meidän tehdä matemaattisia tehtäviä. Olemme myös ruumiillisten halujemme ohjaamia, meillä on nälkä, jano ja seuraamme viettejämme.
– Järjen ja halujen välissä on alue jossa nämä sekoittuvat, sitä voisi kutsua vaikka tahdoksi. Metaforana voisi kuvailla, että järki on ihmisen pää, tahto sydän ja halut vatsa.
Platon käytti asiasta valjakkovertausta, jossa järki on ohjastaja valjakossa, jossa kaksi hevosta pyrkivät vetämään eri suuntiin.
– Vaikka halut vetävät meitä kohti suklaapatukkaa tai kääretorttua ja tahto vetää meitä siihen suuntaan, että olemme vuoden sokerilakossa, järjen avulla voi miettiä jotain kohtuullista ratkaisua.
Miten tämä valjakko, hyve-etiikka ja hyvän idea meitä ohjailevat? Olemmeko halujen vietävinä vai voimmeko saavuttaa hyveellisen tasapainon hyveitämme kehittämällä? Mikä merkitys hyve-etiikalla on ihmisen pyrkimyksissä tulla onnelliseksi?
Kuuntele Murolen luento kokonaisuudessaan:
Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .
» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle
Monikulttuurinen Kuopio
31.1.2015
Suomen urheilu uuteen nousuun
22.1.2015
Testamenttia tekemäänkö?
15.1.2015
Kun karhun kanssa painii lyön
19.12.2014
Alzheimerin uudet hoitomuodot
5.12.2014
Voiko huumoria säveltää?
8.9.2014
Aspekti 22.2.2015
22.2.2015
Mitä tehdä rauhoitetulle raadolle?
20.2.2015
Tolkku mukana talviurheilussa
19.2.2015
Supikoiran talvehtiminen
Nimi: Nimetön (vieras)
16.2.2015 omakotitalon takapihalla seebramännyn alla yksinäinen supikoira! apua ! miten saan sen...
Näytä kommentti
Viittomakielen alkeita
Nimi: Liisa Sammalpenger (vieras)
Sormiaakkosia oi hyvinkin käyttää kuuroutuneiden kanssa, vaikeasti huonokuuloiset mukaanluetuna,...
Näytä kommentti
Tekikö Jeesus ihmeitä? Parantumiset ja eksorkismit
Nimi: Nimetön (vieras)
Kiitos, nyt kuuluu!
Näytä kommentti
Tekikö Jeesus ihmeitä? Parantumiset ja eksorkismit
Nimi: Kimmo Salvén
Pahoittelen virhettä, nyt pitäisi olla kunnossa.
Näytä kommentti
Tekikö Jeesus ihmeitä? Parantumiset ja eksorkismit
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei näitä luentoja, Jeesus parantaja- ja ihmeiden tekijä, sekä Jeesus kohtaa Paholaisen ja pahat...
Näytä kommentti
Aspekti: Yhteismaasta yksityisomistukseen
21.2.2015
Teemana terveys: Millaista tukea tarvitsee kuuloimplantin saanut lapsi tai nuori?
17.2.2015
Aspekti: Teatteriesitys saa jakaa mielipiteitä
14.2.2015
Aspekti: Näyttelijä ui roolihenkilönsä nahkoihin
31.1.2015
Aspekti: Suomen urheilu uuteen nousuun
24.1.2015
Aspekti: Elämän tarkoitus
20.1.2015
Aspekti: Vaaka ei kerro koko totuutta terveydestä
17.1.2015
Teemana terveys: Vaaka ei kerro koko totuutta terveydestä
16.1.2015
Kirjoita uusi kommentti