Kun karhun kanssa painii lyön

Kimmo Salvén - 19.12.2014 - 15:01:27

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ja suhteiden kiristyminen ovat huolettaneet viime aikoina. Historian saatossa naapuruussuhteemme itäiseen jättiläiseen on ollut varsin monimuotoinen ja jopa ainutlaatuinen. Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen toteaa, että Suomen ja Venäjän välillä oli harmoninen symbioosi aina 1800- luvun lopulle asti.
– Juuri samaan aikaan kun Puola oli kapinoinut ja menetti kaikki oikeutensa, Suomi sai niitä lisää. Alkoi niin sanottu perustuslaillisen kehityksen kausi; valtiopäivät aloittivat, tehtiin paljon liberalistisia uudistuksia. Muualla Venäjällä voitiin vain katsoa kateellisena, mitä Suomessa tapahtuu, Vihavainen kuvailee Suomen ja Venäjän harmonista symbioosia.

Harmonisen ajanjakson jälkeen välit muuttuivat. Myös sodat vaikuttivat väistämättä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin.
– Usein on väitetty, että Suomi unohti suuren kansallisen Venäjä-politiikkansa maailmansotien aikana, mutta minusta se on aika pinnallinen lähestymistapa. Kyllähän tietysti pyrittiin turvaamaan Suomi siltä ettei Venäjä kaappaisi sitä takaisin, mutta ei kuitenkaan liitytty sotilaallisesti, vaan turvattiin Kansainliittoon.

Mutta mitä tapahtui sen jälkeen? Millaisien vaiheiden kautta suhteemme itänaapuriin on kehittynyt sellaiseksi kuin se tänään on? Miten suhteemme ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana?

Ainakin kehitys Ukrainassa on vaikuttanut myös Suomen ja Venäjän väleihin. Koska Suomi ei voi osana EU:ta päättää täysin itse ulkosuhteistaan, olemme väistämättä mukana Venäjälle asetetuissa taloudellisissa pakotteissa. Joidenkin tulkintojen mukaan pakotteiden ja vastapakotteiden kautta olemme konfliktissa Venäjän kanssa.

Konflikteja tai ei, olemme aina Venäjän vaikutuspiirissä, hyvässä ja pahassa.
– Meillä on parisataavuotinen, omaleimainen politiikka Venäjän kanssa. Me olemme sen karhun kanssa painineet ja pärjänneet, mikä on täysin hämmästyttävää, Vihavainen toteaa.

Kuuntele Vihavaisen luento kokonaisuudessaan:

Kesto: 63'27"

Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta. Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle