Terveys

– Kun nukutaan hyvin ja tarpeeksi, niin pysytään virkeänä. Unen aikana aivoista ja lihaksista poistuu kuona-aineita ja aivoihin sekä lihassoluihin latautuu energiaa, Uni myös vahvistaa psyykkistä hyvinvointia, kuvaa unen merkitystä yliopisto-opettaja Tiina Ikävalko.

– Syömiskäyttäytymisen erot näkyvät jo ekaluokalla, kuten onko lapsella taipumusta tunnesyömiseen, kertoo FT Aino-Maija Eloranta Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen juhlaseminaarissa.

Lapsen kasvun seuraaminen on tärkeää, sillä kasvun aikana havaituilla hälytysmerkeillä voidaan ennakoita myöhempienkin ikävuosien terveyttä. Hälytysmerkkejä ovat muun muassa lapsen paino, veren rasva-arvot, vyötärönympärys sekä verenpaine.

– Tavoitteena on löytää kroonisten sairauksien riskiryhmiä jo lapsuusiässä, toteaa professori Timo Lakka lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen lähtökohdista. Lakka puhui aiheesta Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaarissa.

Valtaosalla suomalaisista apteekeista on lääkkeiden saatavuusongelmia lähes päivittäin, osoittaa proviisori Kati Sarnolan väitöstutkimus. Keskeisiä syitä saatavuusongelmiin ovat lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset.

– Kyllä näitä elämäntapatekijöitä kuten liikuntaa, ravitsemusta ja unta pitäisi nykyistä paremmin ja systemaattisemmin mitata neuvoissa ja kouluterveydenhuollossa, toteaa Lasten liikunta ja ravitsemus-tutkimuksen johtaja, lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka.

Anna lapsen leikkiä ja liikkua, varmista oikeanlainen ruokavalio ja laita lapsi illalla järkevään aikaan nukkumaan, siinä pähkinänkuoressa tutkijatohtori Eero Haapalan ohjeet kouluikäisen lapsen vanhemmille. Haapala on tutkinut motoristen taitojen ja liikunnan yhteyksiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin ja ylipäätään koulumenestykseen.

– Eniten on tutkittu ilmansaasteiden vaikutuksia sydämeen ja hengityselimiin, mutta hiljattain on havaittu, että ilmansaasteilla voi olla vaikutusta myös muihin elimiin, kuten aivoihin. On tutkimuksia, joissa on jo osoitettu, että ilmansaasteilla ja Alzheimerin taudilla on yhteys, kertoo dosentti, akatemiatutkija Katja Kanninen.

Terveellisen ja monipuolisen ruokavalion vaikutukset mielenterveyttä ylläpitävänä tekijänä ja jopa hoitona ovat erittäin lupaavia, toteaa ravitsemustieteen professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta. Voivatko ravintotekijät, suolen seinämän hyvinvointi, mikrobisto, matala-asteinen tulehdus ja mielen hyvinvointi olla yhteydessä toisiinsa?

Mikä on lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän merkitys sairastumisriskiin aikuisena? Tätä selvitetään Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät eli LASERI-tutkimuksessa. joka on väestöön perustuva seurantatutkimus sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä.