Tehokkuus - siihen pyritään usein eri tavoin, tekniikkaa hyödyntäen, tapoja optimoiden, tavoitellen täydellisyyttä. Kuinka tehokkuus ja täydellisyys liittyvät toisiinsa? Onko tehokkuudesta tai siihen välineenä käytettävästä teknologiasta muodostunut itseisarvoja?
Näitä asioita käsiteltiin Humanismin illat -luentosarjassa, jossa filosofian professori Timo Airaksinen pohti modernin maailman tehokkuusvaatimuksia.
Yhteiskunta vaatii ihmiseltä tehokkuutta, sitä parannetaan jatkuvasti erilaisin keinoin. Tavoitteena on tuottavuuden jatkuva parantaminen.
– Meidän täytyy käyttää aikamme oikein ja tehokkaasti, olla tuottavia ja siten koko ajan oikeuttaa olemassaolomme organisaatiossa, Airaksinen summaa työelämän tehokkuusvaatimuksia.
Airaksinen pohtii työelämän rytmiä ja kuvailee sitä koneen rytmiksi, joka ei ole sama asia kuin ihmisen oma, luonnollinen rytmi. Konemainen rytmi on kuin musiikkia, kiivastempoista, tasaista jumputusta.
– Jos te katsotte nuorten musiikkivideioita, niissä on fantastinen rytmi. Niissä on hirveästi vauhtia, menoa, eroottisia vihjauksia, teknologiaa, muotia, se biitti jonka tahdissa kuva välähtelee erilailla, ette koskaan tiedä mikä se on se seuraava kuva.
Ihmiselle luontaisempi on sydämenlyönnin rytmi, biitti sekunnissa, 60 lyöntiä minuutissa. Tai vuorokausien ja vuodenaikojen rytmi, joka vaihtelee syklisesti.
– Me olemme hävittäneet itseltämme mahdollisuuden kokea tuo luonnon ja ihmisen perusrytmi, se on korvattu koneen rytmillä, koneen äänellä. Bussiaikataululla, juna-aikatauluilla, lentoaikatauluilla.
– Koko elämänjakso tapahtuu teknologisessa ympäristössä, jossa elämän rytmi on kiihdytetty tehokkuuden nimissä äärimmilleen. Se ei ole minun oma rytmini tai oma valintani. Kulttuuri ja teknologia valitsevat sen rytmin minulle, Airaksinen toteaa.
Airaksinen on varma siitä, että ihminen kaipaa jotain vaihtelua. Toisaalta hän pitää surullisena sitä, että elämä on jotain josta tarvitaan pakopaikkaa.
– Onhan se surullista jos työ on sellaista, että pitää koko ajan ajatella että pääsisipä lomalle Thaimaan aurinkorannalle. Se, että se hyvä elämä ei ole jokapäiväisessä työssä ja jokapäiväisissä askareissa jotka ovat liian rasittavia, kiihkeitä, raskaita ja väärärytmisiä.
Onko työtä sitten liikaa? Vai onko vika siinä, että suomalaisilla on liikaa lomaa - jolloin työrytmiin sopeutumisen sijasta haaveillaan vain lomasta?
Kuuntele Timo Airaksisen luento kokonaisuudessaan:
Luento on taltioitu 11.11.2010 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.
Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.
Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.
Aspekti 27.3.2016
27.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aspekti 20.3.2016
20.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Aspekti: Suomi-muoti nousussa maailmalla: 20.02.2016 09.00
20.2.2016
Tiedetuokio: Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa: 19.02.2016 15.55
19.2.2016
..kuitenkin haluan korostaa sitä mikä jäi Timolta sanomma että koneen rytmi on kapitalismin ja sen voiton maksimoinnin rytmi! Tämä rytmi johtaa meitä kahteen tärkeään asiaan; Monopolisoitumiseen ja siitä seuraavaan eriarvoistumiseen. Sekä kurjistumiseen ja kansannousun siivittämään, mutta objektiiviseen vallankumoukseen eli yhtk:n laadulliseen muutokseen, uuteen parempaan yhteiskunnalliseen paradigmaan.
Tämä maailma on nyt jo kurja paikka, mutta kurjemmaksi menee. Joten muutos on parasta mitä voimme enää toivoa. Valitettavasti muutos seuraa vasta kurjistumista, koska järki ei voi olla kapitalismia ohjaava menetelmä.
Kirjoita uusi kommentti