Tieteen historiassa yksi esiinpistävimmistä seikoista on tieteen miehisyys. Tämä on kuitenkin harhaa, sillä naiset eivät olleet vahvasta tieteellisestä roolistaan huolimatta mukana virallisessa tieteenharjoittamisessa, eivätkä siten mukana virallisen tieteen historiassakaan. Naisten rooli tieteentekijöinä ja -kehittäjinä on kuitenkin kiistaton.
Tietokirjailija, Tieto-Finlandia 2008 palkittu Marjo Nurminen kertoi Humanismin illat -luentosarjan luennossaan ennen kaikkea tieteen käsityöläisnaisista ja siitä, miten naiset ovat vaikuttaneet tieteen historiassa juuri käsityöläisyyden kautta.
Vanhimmat arjen historiaan liittyvät havainnot juontavat juurensa arkeologisten löydösten kautta aina Mesopotamiaan eli Kaksoisvirtainmaahan saakka. Voidaan kuitenkin olettaa historian juontavan pidemmälle vieläkin varhaisempiin kulttuureihin, joissa arjen kemia on näkynyt muun muassa ruuan valmistuksessa, nahan käsittelyssä sekä juurien ja yrttien käytössä.
Arjen tietotaito ja osaaminen on siirtynyt perinteisesti naissukupolvelta toiselle, eikä arjen kemiaa oikeastaan edes huomioitu virallisessa tutkimuksessa. Länsimaisen tieteen historiassa tapahtui kuitenkin selvä muutos 1600-luvulla, jolloin käsityöläisten kokeellisten menetelmien merkitys tieteellisen tutkimuksen kehittämisessä lopulta oivallettiin.
Nurminen käy luennossaan läpi laajasti naisten asemaa tieteen tekemisessä läpi historian. Luennon eri vaiheista käy ilmi, miten 1500- ja 1600-luvuilla naiset tuottivat kemiaan liittyvää kirjallisuutta, 1800-luvulla naiset pääsivät jo seuraamaan yliopisto-opetusta ja vuodesta 1914 alkaen Suomessakin naiset pääsivät yliopisto-opiskelijoiksi ilman, että he joutuivat hakemaan erioikeuksia sukupuolensa vuoksi.
Luennolla tarkastellaan käsityöläistaustaisia naisia, jotka ovat vaikuttaneet kemian, fysiikan, lääketieteen, luonnonhistorian tai tähtitieteen kehitykseen muinaisesta Mesopotamiasta valistuksen vuosisadalle, 1700-luvun lopulle. Yhtenä esimerkkinä tieteen käsityöläisnaisista Nurminen nostaa esille Maria Sibylla Merianin kuvaten hänen elämäänsä ja elämäntyötään. Merian tutki kasveja ja hyönteisiä ja kuvitti teoksiaan näistä tekemillään hyvin tarkoilla vesiväritöillä. Merianin kuuluisin teos oli ”Metamorphosis insectorum Surinamensium”.
Kuuntele luento kokonaisuudessaan:
Kesto: 1’19’16”
Luento on taltioitu 12.3.2009 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.
Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.
Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.
