Tulevaisuus vaikuttaa hämärältä, oudolta, kiehtovalta, pelottavalta. Huonekalut ja kodinkoneet juttelevat ubiikki-yhteiskunnassa toistensa kanssa ja lääkepakkaukset kielivät lääkärille siitä miten tunnollisesti lääkkeet on otettu. Arjen älyä.
Humanismin illat -luentosarjan luennoitsijaksi oli tästä kaikesta tulossa kertomaan tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa, mutta hän joutui perumaan tulonsa viime hetkillä. Paikalle saatiin lyhyellä varoitusajalla Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen, jolla on pitkä kokemus tulevaisuuden tutkimuksesta ja kehittämisestä.
Miten tulevaisuutta sitten tutkitaan? Olennaista on tuntea tutkittaviin asioihin vaikuttavien tekijöiden kehityskaari ja edelleen näihin vaikuttavat mekanismit. Tulevaa voi ymmärtää paljon paremmin, jos tuntee kehityshistorian ja ne syyt miksi nykyisessä tilanteessa ollaan.
Historia ei kuitenkaan määrää tulevaisuutta, vaikka varmasti sille jotain reunaehtoja asettaakin.
- Meidän tulevaisuus ei ole kovinkaan paljon kiinni siitä, mitä on tapahtunut tähän mennessä, missä me ollaan eilen oltu ja missä me ollaan tänään. Eikä se riipu sellaisista asioista kuin teknologia, raha, työvoima tai osaaminen, mitä meidän raportit on yleensä täynnä. Ne on pikkujuttuja, työkaluja mistä me on totuttu puhumaan, Hietanen toteaa.
- Meidän tulevaisuus on juuri niin suuri, kuin mihin meidän mielikuvitus riittää.
Teollisuuden ja talouden muutosvauhti on kova, globalisaatio, teknistyminen, informaatioteknologia - nämä kaikki tuntuvat vain tehostavan ja nopeuttavan oravanpyörää jonka vauhdissa pysyttelemme mukana, pitäen kiinni siitä mistä saamme. Asioita pitäisi kuitenkin kyetä katsomaan uudessa valossa, ”out of the box”. Nähdä mahdollisuudet, nekin jotka tarkoittavat voimakkaita suunnanmuutoksia.
Esimerkiksi metsäteollisuudella menee huonosti ja Suomen puujalan romahtaminen pelottaakin monia. Suomella on taatusti maailman paras metsäosaaminen, tuo kapea sektori ei vain tunnu enää löytävän markkinoilta jalansijaa. Hietanen näkee tilanteen kuitenkin murroksena, joka pitää kääntää nopeasti eduksi.
- Tästä ollaan hyppäämässä bioraaka-aineteollisuuteen. Suomalainen metsäteollisuus voi käyttää ja valmistaa kaikkea mikä kasvaa, puuta, bakteeria, levää, ja myydä sitä missä muodossa tahansa, mihin käyttötarkoitukseen tahansa.
Hietanen kuvaa alkavaa biokautta verrannolliseksi esimerkiksi rauta- ja kivikauteen. Tähän ollaan siirtymässä kestävän kehityksen ja resurssien niukentumisen seurauksena.
- Tulevaisuudessa kaikki se mikä voidaan, tehdään bioraaka-aineesta. Suomalainen metsäteollisuus on suurten mahdollisuuksien äärellä, kunhan se unohtaa kaksi asiaa: sen paperin ja puun, Hietanen toteaa. Hänen mielestään metsäteollisuus onkin nyt valtavan mahdollisuuden äärellä.
Metsäteollisuus siis muuttuu, kaikki muuttuu. Voiko vuotta 3010 mitenkään ennakoida? Vaikka tulevaisuuden ubiikki-yhteiskunta tuo meille keskenään juttelevia huonekaluja ja kodinkoneita, moni asia pysyy ennallaan. Jo vuonna 1010 ihminen söi, nukkui, asui, rakastui.
Vaikka kaikki muuttuu, mikään ei siis muutu, kiteyttää Hietanen.
Kuuntele kehitysjohtaja Olli Hietasen puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Kesto: 1’07’46”
Luento on taltioitu 2.3.2010 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.
Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.
Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.
