Eero Ojanen: Mitä on sivistys?

Kimmo Salvén - 24.3.2011 - 10:26:00

Filosofi Eero Ojanen puhuu Humanismin illat -luentosarjassa sivistysvaltion ideasta, jonka hän pohjaa snellmanilaiseen sivistyskäsitteeseen. Siinä juuri valtiolla oli olennainen ja positiivinen rooli. Snellmanilainen sivistysvaltion idea on ollut Suomen kannalta olennainen ja luennolla Ojanen pohtii mitä se voisi tänä päivänä tarkoittaa.

– Sivistys on sana johon tunnetusti liittyy monen mielessä monenlaista painolastia ja monenlaisia tunnevivahteita. Moni kokee koko sanan vanhanaikaiseksi. Sivistyksestä ja sivistyksen tilasta ollaan huolissaan ja pohditaan, onko sivistyksellä tulevaisuutta, Ojanen toteaa.

Mutta voidaanko sivistystä jotenkin absoluuttisesti määrittää? Moni määrittää sen kirjaviisaudeksi jolla ei ole merkitystä käytännön elämässä.
– Tämä kuvitelma ei lainkaan vastaa snellmanilaista sivistysideaa. Hänelle sivistys oli nimenomaan sitä, että ihminen tekee käytännön työtä oman kulttuurinsa ja yhteisönsä hyväksi, mutta – se on samalla työtä hänen itsensä hyväksi.

Onko sivistyksellä sitten tulevaisuutta? Ojanen itse ei yhdy vähääkään ajatukseen siitä, että sivistyksen aika olisi ohi.
– En pidä sivistystä asiana tai sanana vähääkään vanhentuneena, vaan päinvastoin, erinomaisen ajankohtaisena. Lisäksi olen sitä mieltä, että sivistys ei voi mitenkään erityisen huonosti tai ole erityisen uhattuna. Sivistyksen vuoksi on ollut aina tehtävä työtä ja nähtävä vaivaa, hän muistuttaa.

Ojasen mielestä Suomen ja suomalaisuuden asemaa ja tulevaisuutta globaalilla tasolla pohdittaessa tulisi nykyistä useammin katsoa myös taakse, aina 1800-luvun puoliväliin, jolloin ajatusta Suomesta ja suomalaisuudesta luotiin. Suomi rakennettiin sivistysaatteen varaan.
– Suomi oli hyvin pitkälle henkinen ja kulttuurinen idea, Suomi on sitä, että olemme tietoisia omasta kulttuuristamme ja rakennamme sitä ja siten olemme todellinen toimiva osa yhteiskuntaa.

Ojanen toteaakin, että 1800-luvun puolivälin tilanteessa oli hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä nykypäivän kanssa. Snellman oli tuolloin huolissaan siitä, miten valta ja talous keskittyy yhä suuremmille yksiköille pienempien jäädessä jalkoihin. Jo Snellman pohti, onko Suomen kokoisella maalla mitään paikkaa ja tulevaisuutta maailmassa.

– Voidaan tietenkin väittää, että maailma oli silloin aivan toisenlainen ja kaikki on muuttunut ja niin poispäin, mutta se ei oikeastaan pidä paikkaansa. Maailma ei mene pelkästään eteenpäin ajassa, vaan on myös toisentyyppisiä ajallisia syklejä, Ojanen toteaa ja painottaa Snellmanin ajatusten ja sivistyksen ajankohtaisuutta.

Mikä on sivistyksen suhde yksilöön ja yhteisöön? Mikä on sivistyksen rooli nykyisessä sivistysvaltiossa?  Kuuntele Ojasen luento kokonaisuudessaan:

Kesto: 45'54"

Luento on taltioitu 2.2.2011 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.

Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.

Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.

» Luentosarjan etusivulle