On paljon sairauksia, joihin ei ole parannuskeinoa tai lääketieteen tarjoamaa vastausta. Tämä antaa tilauksen vaihtoehtoisille hoitomuodoille joista haetaan lohtua, parannusta ja turvaa.
Psykiatrian dosentti Hannu Lauerma on tutkinut suggestio- ja hypnoosi-ilmiöitä sekä uskomushoitoja ja sitä, miksi ihmiset hakeutuvat näiden vaihtoehtoisten hoitojen piiriin ja mitä niistä kokevat hyötyvänsä.
Tieto ja luulo luo turvaa, luonnollisesti epätietoisuus turvattomuuden aiheuttajana on jotain, mistä ihminen haluaa irti mahdollisimman nopeasti. On siis olemassa selvä tilaus hoidoille jotka vaikuttavat yksinkertaisilta ja helposti hallittavilta. Usein uskomushoidoissa pitäydytäänkin helposti sisäistettävissä kokonaisuuksissa, esimerkiksi yksittäisissä ravintotekijöissä kokonaisvaltaisen ravitsemuksenhallinnan sijaan.
Lauerma toteaa luennossaan, että ”yrttikauppiaiden mielestä kansanterveys menee huonoon suuntaan ja nyt kärsitään kovasti”. Hän kuitenkin toteaa, että lääketieteen valossa 50-luvulta on tultu huima harppaus eteenpäin, sillä esimerkiksi lapsikuolemien määrä on romahtanut kymmenesosaan, samalla kun aikuisten eliniän ennuste noussut 12 vuodella.
- Tätä ei olla saatu aikaan ravistetulla vedellä, ei kurkkuyrtillä eikä akupunktioneulalla, vaan aivan muilla keinoilla, Lauerma muistuttaa.
Myös hypnoosi lasketaan enemmän tai vähemmän vaihtoehtohoitojen joukkoon. Hypnoosia voidaankin teoriassa käyttää joideinkin ihmisten kohdalla jopa leikkauksien aikaisessa kivunlievityksessä, mutta se on hidasta, epävarmaa ja pahimmassa tapauksessa vaikutus lakkaa kesken operaation.
Kiinnostus hypnoosiin nousi 1880-luvulla. Suomessakin esiintyvä maallikkohypnoosi juontuu shamanismista ja erilaisista maallikkoperinteistä. Lauerman käsityksen mukaan se on osin hyvää tarkoittavaa, joukossa on taitavia, vastuuntuntoisia ihmisiä, mutta mutta myös henkilöitä jotka käyttävät menetelmiä väärin.
- Esimerkiksi Turun hovioikeudessa on vahvistettu tuomio eräälle suggestioterapeutille, joka oli kahdesti hypnoosissa raiskannut potilaansa ja syyllistynyt seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja lapsipornografian hallussapitoon ja huumausainerikokseen, ampuma-aserikokseen ja pahoinpitelyyn, Lauerma lataa. Mihin tahansa ei siis kannata uskoa, vaan kannattaa miettiä myös taustalla olevia henkilöitä ja motiiveja.
- Hypnoosi mahdollistaa sen, että tietyntyyppisiä potilaita voidaan viedä ja tuoda aikalailla, Lauerma muistuttaa.
Uskomuslääkitsijät ja erilaiset shamanistit iskevät siis otolliseen väliin.
- Miksi on kärsimystä, sitä, tätä ja tuskaa, Lauerma kysyy ja toteaa, että näihin asioihin vastaaminen voi tuoda leveän leivän, sillä uskominen tuntuu ihmisestä paremmalta kuin epävarmuus, riippumatta siitä mihin uskoo. Usko antaa siis toivoa ja voimia.
Lauerma käy luennossaan läpi myös erilaisten uskonlahkojen toimintaa. Näiden toiminta ei välttämättä tai lainkaan palvele materiaalisia tavoitteita, vaan johtajansa sisäistä tyydytystä. Suomessa pahanlaatuisia kultteja ei juuri ole ollut, vaikka erilaisia scientologeja ja muiden kehityssuuntien edustajia aina välillä löytykin.
Kuuntele luento kokonaisuudessaan:
Kesto: 1’17’55”
Luento on taltioitu 25.11.2008 Humanismin illat -luentosarjan tilaisuudesta.
Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa.
Humanistin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Kuopion kesäyliopisto.
