Yliopistonlehtori Elisa Aaltola Itä-Suomen yliopistosta puhui Filosofiakahvilassa pitämässään alustuksessa ihmisten ja eläinten suhteesta menneiden vuosituhansien aikana. Aaltola kertoo, millaista arvoa eläimille on annettu, miten eläinten ja ihmisten suhdetta on käsitelty ja millaisia normeja tai velvollisuuksia ihmisillä on suhteessa eläimiin eri aikakausina katsottu olevan.
Alustuksessa käydään läpi useiden filosofien ajatuksia ihmisten ja eläinten suhteesta. Alkuun päästäänkin Aristoteleen ajatuksista.
– Aristoteles puhui eläinten asemasta, mutta hänellä oli aika välineellinen käsitys eläimistä. Hän uskoi kosmologiseen järjestykseen, jonka puitteissa epätäydelliset asiat palvelevat täydellisempiä asioita.
Aristoteles katsoi, että eläimillä on käytännöllistä järkeä, joka auttoi järkeilemään esimerkiksi ruuan hankinnassa, mutta näiltä puuttui teoreettinen järki, kyky ajatella abstrakteja aiheita ja loogisia suhteita. Tämä siis alisti eläimet epätäydellisinä olentoina täydellistä ihmistä varten.
– Tällainen näkökanta on jäänyt elämään aika vahvasti, sillä yhä edelleen puhutaan paljon eläimen asemasta olla ihmisen käytettävänä. Se on luonnon kiertokulun kautta itsestään selvää, että eläimiä käytetään sillä tapaa kuin niitä nykyään käytetään, valottaa Aaltola Aristoteleen ajatuksia.
Toinen suuresti länsimaiseen eläinkäsitykseen vaikuttanut hahmo on René Descartes. Hän on jäänyt historiaan hyvinkin armottomana hahmona.
Descartes esimerkiksi naulasi koiran elävänä tassuistaan pöytään. Elävä koira avattiin ja näin tutkittiin, mitä koiran sisältä löytyy.
– Tietenkin koira huusi kuin syötävä. Descartes on jäänyt nimenomaan elämään siksi, että hän väitti koiran valituksen olevan verrattavissa ruostuvan saranan ääneen. Eläin oli hänen mukaansa täysin mekaaninen, kuten sarana.
Descartes totesi eläimistä muutaman asian: ensinnäkään eläimillä ei ollut kieltä, joten ei näillä voinut olla mieltäkään.
– Toinen väite oli hieman erikoisempi, Descartes väitti, että kaikki eläimet kuuluvat samaan luokkaan. Koska on ilmeistä, että ostereilla ei ole mieltä, myöskään norsulla ei sitä voi olla.
Aaltola toteaa, että eläimen mekaanisuuden oletus tulee nyky-yhteiskunnassa usein esille, mutta se on oikeastaan vain toinen ääripää.
– On oikeastaan kaksi vastakohtaa, me voidaan nähdä eläimet usein pieninä ihmisinä, mikä on perusteetonta, tai me voimme nähdä ne koneina, mikä on yhtä lailla perusteetonta. Länsimaissa pidetään lemmikkejä inhimillisinä, mutta ne kaikki siat, lehmät ja lampaat tuotantotalouden puitteissa jäsennetään enemmän mekaanisuuden kautta.
Tässä vain kaksi esiin nousevaa hahmoa eläinten kohtelemisen historiasta. Lisäksi esiin nousevat mm. Jeremy Bentham, Peter Singer, Tom Regan, Jacques Derrida, Immanuel Kant, Theofrastos, Plutarkhos ja monet muut.
Kuuntele Aaltolan alustus kokonaisuudessaan:
Alustus on on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 3.9.2013.
Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.
Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.
Filosofiakahvila-sarjan etusivulle
Aspekti 27.3.2016
27.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aspekti 20.3.2016
20.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Teema: Painonhallinta ja laihduttaminen
24.4.2014
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Aspekti: Suomi-muoti nousussa maailmalla: 20.02.2016 09.00
20.2.2016
Tiedetuokio: Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa: 19.02.2016 15.55
19.2.2016
Kirjoita uusi kommentti