Valamon luostari säilytti kulttuuriperintönsä hiljaisella kapinalla

Kimmo Salvén - 28.8.2015 - 21:19:17

Valamon luostari oli maailmansotien aikana ja jälkeen suuren murroksen äärellä. Kun Suomi itsenäistyi, Suomen ortodoksinen kirkko alkoi tehdä pesäeroa Moskovan patriarkaattiin, ja erosi tästä lopulta vuonna 1923 siirtyen Konstantinopolin patriarkaatiin.

Sodan jälkeen nousi venäläisviha ja venäläisyyteen liittyviä merkkejä haluttiin karsia pois näkyvistä. Ortodoksinen kirkko sai tästä osansa, ikonien venäläisiä tekstejä muutettiin suomalaisiksi, ajanlaskua pyrittiin muuttamaan ja muita venäläisviitteitä pyrittiin häivyttämään, kirkon ulkoa päin.

Valamon luostarissa murros ja tämän tuoma uhka kulttuuriperinnölle väistettiin hiljaisella kapinalla, näin todetaan FM Sari Hirvosen väitöstutkimuksessa.

– Lähteistä tulee sellainen kuva, että mahdollisimman pitkään annettuja määräyksiä oltiin noudattamatta. Esimerkiksi kansliassa ei vaihdettu kieltä suomeksi, vaikka siihen oli esivallan määräys, Hirvonen toteaa.

Mutta millaista elämä Valamon luostarissa oli sotia edeltävänä aikana?

Tähän kysymykseen Sari Hirvonen vastaa haastattelun asuksi:

Kesto: 15'11"

FM Sari Hirvosen Suomen historian alan väitöskirja Keisarin luostarista marginaaliin. Valamon veljestö ja kansallinen identiteetti 1910–1939 tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 7.3.2015.