Valtiolla poikkeuksellisen vahva ote palkkapolitiikkaan

Kimmo Salvén - 12.1.2015 - 10:56:28

Suomen työmarkkinoiden toimintatapa on muovautunut asteittain strategisten solmukohtien kautta. Kansainvälisesti yksi suomalaisen toimintatavan erityispiirre on valtiovallan kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjakopolitiikkaan ja erityisesti palkkapolitiikkaan aina toisen maailmansodan vuosista alkaen. Erityistä suomalaiselle järjestelmälle on kansainvälisesti myös työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistunut suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Filosofian tohtori Tapio Bergholm tarkastelee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Suomen työmarkkinoiden institutionaalisten toimintatapojen muovautumista toisen maailmansodan jälkeen.

Kesän 1945 palkkapäätös raivasi tien valtakunnallisille työehtosopimuksille

Suomen yhteiskuntakehityksen kannalta 19.6.1945 on poikkeuksellisen merkittävä päivä, vaikka se on useissa tutkimuksissa jäänyt vuoden 1940 tammikuun kihlauksen ja vuoden 1944 STK–SAK yleissopimuksen varjoon. Hallitus teki tuolloin palkkapäätöksen, joka raivasi tien valtakunnallisille työehtosopimuksille. Tämä päätös kytki valtiovallan ja työmarkkinajärjestöt yhteistyöhön. Suomessa valtiovalta oli luomassa työehtosopimusjärjestelmää ja sai näin pysyvän puheoikeuden palkanmuodostukseen, joka muualla Pohjoismaissa oli korostetummin työmarkkinajärjestöjen keskinäisissä neuvotteluissa ratkaistava kiistakysymys.

Bergholm selvittää väitöstutkimuksessaan myös, miten hyvin kolmikanta-, työmarkkinasuhde- ja korporativismitulkinnat sekä -teoriat soveltuvat työmarkkinoiden toimintatapojen muotoutumisen tarkasteluun. Tutkimuksen perusteella suomalaisen tulonjakopolitiikan analysoimisessa valtiovallan, maataloustuottajien järjestöjen, työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen muodostama nelikanta on hedelmällisempi tulkintakehikko kuin kansainvälisen työjärjestö ILOn neuvottelusuhteiden peruskuvioksi lanseerama kolmikanta, koska maataloustulo kytkeytyi sekä maataloustuotteiden hintojen että maanviljelijöiden ansioiden kautta palkkaratkaisuihin.

FT Tapio Bergholmin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Kaksoissidoksen synty – Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 16.1.2015.