Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna.
Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta vuosikymmenessä.
– Lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa. Kesäkuukausina lämpötilan nousu on ollut vähäisempää, toteaa Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston professori Ari Laaksonen.
Lämpenemisen seurauksena Suomen järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut.
Vuotuinen keskilämpötila on noussut kahdessa jaksossa, mittaussarjan alusta 1930-luvun lopulle ja 1960-luvun lopusta tähän päivään. Lämpötilan nousu on ollut 1960-luvun jälkeen nopeampaa kuin koskaan aiemmin, muutosnopeus on vaihdellut vuosikymmenittäin 0,2 ja 0,4 asteen välillä. Näiden välisenä aikana lämpötila pysyi lähes vakiona.
– Nousun pysähtymiselle on useita syitä, kuten auringon aktiivisuuden pitkäaikaisvaihtelu ja II-maailmansodan jälkeinen ilmakehän ihmisperäisten aerosolien määrän kasvu. Kun taas katsotaan viime vuosien havaintoja Suomessa, niin ei ole nähtävistä lämpenemisen hidastumista, toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Santtu Mikkonen.
Lämpötila-aikasarja luotiin keskiarvoistamalla kaikkien Suomen mittausasemien tuottama aineisto koko maan yli. Lisäksi alkuvuosina, kun Suomen oma mittausasemaverkko ei vielä ollut maanlaajuisesti kattava, käytettiin aineistoja mittausasemilta naapurivaltiosta.
Suomen sijainti Atlantin valtameren ja Euraasian manneralueen välissä aiheuttaa säätiloihin suurta vaihtelevuutta. Tämä näkyy voimakkaana kohinana vuosittaisen keskilämpötilan aikasarjassa, mikä tekee tilastollisesti merkitsevän trendin erottamisen aikasarjasta hyvin haastavaksi. Suomen lämpötila-aikasarjaa tarkasteltiin dynaamisten regressiomallien avulla. Menetelmän avulla aikasarja voitiin jakaa osiin siten, että siitä eroteltiin keskimääräinen tason muutos eli trendi, kausivaihtelu, havaintojen riippuvuus toisistaan ja kohina. Tämän menetelmän avulla voidaan ottaa huomioon pohjoisten olojen aiheuttama vuodenaikaisvaihtelu ja suuret vaihtelut vuosien välillä.
Arki luo turvaa myös konfliktialueella
31.12.2014
Proteiini vahvistaa liikkujan lihaksia
29.12.2014
Aspekti 28.12.2014
28.12.2014
Savutuvan joulu
23.12.2014
Aspekti 21.12.2014
21.12.2014
Arki luo turvaa myös konfliktialueella
31.12.2014
Matematiikan opetus murroksessa
30.5.2014
Ammattina ihmisten kohtaaminen
16.10.2013
Kotona maailmankaikkeudessa
Nimi: Jouni Nordman (vieras)
Eli ilmastotieteilijät jotka meille messiaan tavoin pasaavat maailmanlopun kaltaisesta...
Näytä kommentti
Rasvainen kala on hyväksi sydänterveydelle
Nimi: Atro Niiniluoto (vieras)
Joskus ostan kalan, joskus pyydystän itse.
Näytä kommentti
Voiko huumoria säveltää?
Nimi: Liina (vieras)
Aivan ihania videoita :D
Näytä kommentti
Kannabiksen lääkekäytölle korvaaja?
Nimi: täti (vieras)
Miksi olisi hyvä että kannabiskasvin käyttö kivunhoidossa loppuisi? Mitä nämä mainitsemasi...
Näytä kommentti
Magneettistimulaatio antaa uutta apua moniin sairauksiin
Nimi: Nimetön (vieras)
Hei,
Onko kellään tietoa siitä, onko meillä suomessa/itä-suomen läänissä saatavilla tinnitukseen...
Näytä kommentti
Aspekti: Suomalaisten joululaulujen melankoliaa
27.12.2014
Aspekti: Millainen naapuri Venäjä on ollut Suomelle?
20.12.2014
Aspekti: Pelastaako ilmastonmuokkaus maailman?
13.12.2014
Parempi päivä: Miten liikkuja hyötyy proteiinilisistä?
11.12.2014
Teemana terveys: Kenen totuus on totta terveysviestinnässä?
4.12.2014
Parempi päivä: Kuinka liikunta vaikuttaa stressiin?
4.12.2014
Aspekti: Riku ja Tunna: Älä yleistä, älä luule
29.11.2014
Aspekti: Kenen totuus on totta terveysviestinnässä?
22.11.2014
Kirjoita uusi kommentti