Pojilla jo alakouluiässä tyttöjä parempi maksimaalinen hapenottokyky

Kimmo Salvén - 28.10.2014 - 08:59:21

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että maksimaalinen hapenottokyky oli alakouluikäisillä pojilla selvästi parempi kuin tytöillä. Kuormituskokeessa mitattu hapenottokyky oli pojilla parempi absoluuttisena arvona sekä kehon painoon että rasvattomaan pehmytkudosmassaan suhteutettuna. Myös muissa kuormituskokeessa mitatuissa hengityskaasumuuttujissa oli tyttöjen ja poikien välillä eroja. Tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Applied Physiology -lehden verkkoversiossa.

– Miehillä maksimaalinen hapenottokyky on naisia parempi mm. kehon koostumuksesta ja korkeammasta veren hemoglobiinipitoisuudesta johtuen. Myös pojilla on havaittu olevan korkeampi maksimaalinen hapenottokyky kuin tytöillä ja nuoruudessa sukupuolten väliset erot kasvavat entisestään. Tässä tutkimuksessa havaitsimme selvän eron jo 9–11-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, nuorempi tutkija Niina Lintu.

Tutkimukseen osallistui 140 kuopiolaista 9–11-vuotiasta tyttöä ja poikaa, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. He tekivät polkupyöräergometrillä maksimaalisen kuormituskokeen, jonka aikana tutkittiin hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maksimaalinen työteho suhteutettuna painoon ja rasvattomaan pehmytkudosmassaan sekä sydämen syketaajuuden ja systolisen verenpaineen käyttäytyminen maksimaalisen kuormituksen aikana ja siitä palautuessa. Myöskään kuormituskokeen ja siitä palautumisen aikaisesta systolisen verenpaineen käyttäytymisestä lapsilla ei ole juuri julkaistu havaintoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että pitemmillä lapsilla on korkeampi systolinen verenpaine kuormituksen loppuvaiheessa.

Uudet sukupuolikohtaiset viitearvot 9–11-vuotiaille lapsille

Sukupuolten välisiä eroja havaittiin useissa muuttujissa. Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi esimerkiksi maksimaalinen työteho oli pojilla parempi kuin tytöillä. Myös maksimaalinen happipulssi oli pojilla tyttöjä korkeampi. Kuormituksen jälkeen syketaajuus puolestaan laski selvästi enemmän pojilla kuin tytöillä, mikä osoittaa poikien palautuvan kuormituksesta nopeammin kuin tyttöjen.

Tärkeimmille kuormituskoemuuttujille laadittiin sukupuolikohtaiset viitearvot. Näiden viitearvojen avulla voidaan arvioida hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä kuormituksessa ja siitä palautumisen aikana sekä tunnistaa lapset, joilla on poikkeavat arvot. Viitearvoja voidaan hyödyntää potilastyössä sekä terveyden edistämiseen tähtäävissä tutkimuksissa.

Tutkimus toteutettiin osana Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, johon osallistui kaikkiaan 512 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta. Tutkimuksessa selvitettiin laajasti lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia.