Vapaaehtoinen opiskelu lisää aikuisten hyvinvointia

Kimmo Salvén - 17.6.2014 - 12:13:03

Vapaaehtoisuuteen perustuva ei-ammatillinen aikuisopiskelu tuo osallistujille monenlaisia hyötyjä, jotka heijastuvat myös lähipiiriin, perheeseen ja työhön. Opiskelu lisää itseluottamusta, hyvinvointia ja sosiaalisia verkostoja. Myös opiskelumotivaatio muita opintoja kohtaan kasvaa. Opintojen ansiosta suvaitsevaisuus ja luottamus kanssaihmisiin lisääntyvät, ja osallistujat kiinnittävät enemmän huomiota terveyteensä. Kouluikäisten lasten vanhemmat pystyvät paremmin tukemaan lastensa opiskelua.

Tämä kaikki selviää kymmenessä eurooppalaisessa maassa toteutetussa Benefits of Lifelong Learning (BeLL) -tutkimuksessa. Tutkimuskohteena olivat vapaan sivistystyön opinnot, eli ei-ammatilliset kurssit, joita kuvaa vapaaehtoisuus, omaehtoisuus ja harrastustavoitteet. Tutkimuksessa arvioitiin vuoden aikana vapaan sivistystyön opintoihin osallistuneiden aikuisten kokemia muutoksia.

Osa tutkimukseen osallistujista tunnisti positiivisia muutoksia edellä mainittujen lisäksi myös työ- ja uramahdollisuuksissa ja aktiivista kansalaisuutta tukevissa tekijöissä, kuten lisääntyneessä kiinnostuksessa vapaaehtoistyötä kohtaan. Opiskelu tuottaa myös suuren määrän erilaisia uusia taito- ja osaamisalueita.

Aikuisopiskelu hyödytti eniten niitä aikuisopiskelijoita joiden koulutustaso on matalampi. Vapaa sivistystyö voi madaltaa kuilua erilaisen koulutustaustan omaavien sosiaaliryhmien välillä ja tasoittaa lapsuuden ja nuoruuden koulutusmahdollisuuksien eroja. Opiskelumotivaation ja itseluottamuksen lisääntyminen lisää erityisesti vähemmän koulutettujen todennäköisyyttä osallistua jatkossakin aikuiskoulutukseen. Näin ollen harrastustavoitteinen opiskelu toimii matalan kynnyksen osallistumismahdollisuutena, joka voi innostaa myös jatko-opintoihin.

Opiskelulla on myös erilainen merkitys ikäryhmille: nuoremmille vapaa sivistystyö toimii astinlautana yhteiskuntaan, lisäten tunnetta oman elämän hallinnasta. Vanhemmille ikäryhmille se taas pehmentää ikääntymiseen liittyviä muutoksia kuten eläköitymistä, ystävien tai perheenjäsenten menettämistä ja taitojen heikkenemistä.

Tutkimuksessa saatiin myös hyvä kuva vapaan sivistystyön opintojen tarjonnasta ja organisoitumisesta eri maissa. Suomea lukuun ottamatta toiminta on huonosti tilastoitua ja siltä puuttuu usein selkeä organisaatiorakenne, minkä vuoksi se jää koulutuspolitiikassa ja tutkimuksissa vähemmälle huomiolle kuin aikuisten ammatillinen opiskelu. Tutkimuksen pohjalta tehdyissä politiikkasuosituksissa esitetäänkin, että vapaan sivistystyön opinnot tulisi huomioida paremmin kansallisessa ja EU:n koulutuspolitiikassa ja hyödyntää opintojen selvät hyvinvointivaikutukset systemaattisemmin.

Euroopan Komission Lifelong Learning -ohjelman tutkimusrahoituksella (Studies and Comparative Research (KA 1)) toteutettu tutkimus tehtiin 11 toimijan yhteistyönä (kolme yliopistoa, kolme tutkimuslaitosta ja viisi aikuiskoulutusjärjestöä). Tutkimus toteutettiin Suomen lisäksi Espanjassa, Englannissa, Saksassa, Sveitsissä, Italiassa, Tsekissä, Sloveniassa, Romaniassa ja Serbiassa. Kyselyaineiston keruusta ja analyysista vastasi Itä-Suomen yliopisto, ja projektin koordinaattorina toimi saksalainen DIE (Deutsches Institut für Erwachsenenbildung).