Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen rapuryhmän tutkijat ovat löytäneet uuden täplärapunaaraita vaivaavan taudin yhdessä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tauti syö naaraiden pyrstöjalat, heikentää lisääntymistä ja voi lisätä emorapujen kuolevuutta. Useissa suomalaisissa täpläravun luonnonkannoissa havaitut rapukannan taantumiset ja äkilliset romahdukset voivat osin selittyä tutkimuksissa havaitulla pyrstöjalkataudilla. Taudin nimeksi on annettu pyrstöjalkatauti, englanniksi eroded swimmeret disease (ESS).
Pyrstöjalkatautia on havaittu jo muutaman vuoden ajan koeravustuksissa sekä Suomessa että Ruotsissa. Tautia on tutkittu tarkemmin vuoden ajan ja tutkimukset osoittavat, että rapuruton heikentämät täplärapunaaraat voivat sairastua pyrstöjalkatautiin. Molekyylibiologisten tutkimusten mukaan pyrstöjalkoja syö ja taudin varsinaiset oireet aiheuttaa Fusarium-suvun sieni.
– Rapunaaras käyttää pyrstöjalkoja hedelmöittyneen mädin kiinnittämiseen pyrstön alle hautomisen ajaksi. Pyrstöjalkataudin on todettu alentava naaraan hautoman mädin määrää ja usean pyrstöjalan puuttuminen voi estää lisääntymisen täysin, kertoo tutkija Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta.
– Tauti on yksi lisä surulliseen tarinaan vieraan rapulajin kotiuttamisesta Eurooppaan ja pohjoismaihin. Havaitut täpläravun luonnonkantojen taantumiset ja niiden heikko toipuminen romahduksista ja taantumisista on osittain pyrstöjalkataudin aiheuttamaa, sanoo Jussila.
Tautia on Suomessa havaittu toistaiseksi Saimaalla, Säkylän Pyhäjärvellä, Tampereen Pyhäjärvellä ja Päijänteellä. Ruotsissa pyrstöjalkatautia esiintyy erityisen runsaana äkillisesti romahtaneissa täplärapukannoissa. Itä-Suomen yliopisto on tutkinut pyrstöjalkatautia yhdessä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen, Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston ja Ekoll Ab:n kanssa.
Täplärapu on haluttu rajoittaa eteläiseen Suomeen. Luvattomia istutuksia tehdään yhä täplärapualueen ulkopuolelle. Uhkana on, että täplärapu sekä sen kantama rapurutto leviävät terveisiin täplärapukantoihin tai jokirapuihin.
Kiirastorstai
24.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aspekti 20.3.2016
20.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Mikä sotessa maksaa?
12.3.2016
Teema: Painonhallinta ja laihduttaminen
24.4.2014
Kiirastorstai
24.3.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Aspekti: Suomi-muoti nousussa maailmalla: 20.02.2016 09.00
20.2.2016
Tiedetuokio: Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa: 19.02.2016 15.55
19.2.2016
Aspekti: Miten tundrakasvillisuus vaikuttaa ilmastoon?: 13.02.2016 09.00
13.2.2016
Kirjoita uusi kommentti