Uutta valoa suomalaisen perinnöllisen epilepsian tautimekanismeihin

Kimmo Salvén - 14.12.2012 - 10:14:09

Tuore väitöstutkimus muuttaa käsitystä suomalaiseen tautiperimään kuuluvan epilepsiasairauden, Unverricht-Lundborgin taudin (EPM1), taustalla olevista mekanismeista. Taudin vaikein oire ovat äkilliset tahdosta riippumattomat lihasnykäykset, joihin epilepsialääkitys tehoaa huonosti. Silti niiden on ajateltu johtuvan epileptisten kohtausten tavoin aivokuoren yliärtyvyydestä.

Lääketieteen lisensiaatti Nils Dannerin väitöstutkimuksessa kartoitettiin potilaiden liikeaivokuoren toimintaa magneettistimulaatiomenetelmällä ja havaittiin, että liikeaivokuoren ärtyvyys on taudissa alentunut. Tulokset voivat tulevaisuudessa johtaa kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämiseen.  Kyseessä on laajin koskaan julkaistu yhtenäinen Unverricht-Lundborgin tautia sairastavilla toteutettu tutkimussarja.

EPM1:n pääasiallisina oireina ovat epileptiset kohtaukset sekä äkilliset tahdosta riippumattomat lihasnykäykset eli myokloniat. Epileptiset kohtaukset saadaan lääkityksellä yleensä hyvin hallintaan. Myoklonioihin lääkkeet tehoavat kuitenkin selvästi heikommin, joten ne ovat käytännössä sairauden vaikein oire.

Sairaus etenee yleensä hitaasti, mutta oireiden vaikeusaste vaihtelee voimakkaasti potilaiden välillä. Toistaiseksi ei vielä tarkkaan tiedetä, mistä taudin vaikeusasteen vaihtelu johtuu. Valtaosalla suomalaisista potilaista sairauden aiheuttaa sama geneettinen mutaatio, joten todennäköisesti keskushermoston toiminnalliset muutokset voivat vaikuttaa sairauden vaikeusasteen yksilölliseen vaihteluun.

Havaitut muutokset aivokuoren toiminnassa voivat johtua taudin vaikutuksia estävien reaktiivisten mekanismien vaikutuksista. Aiemmin taudin oireiden on ajateltu johtuvan liikeaivokuoren yliärtyvyydestä, joten löydökset muuttavat käsitystä EPM1-taudin mekanismeista. Tulokset voivat selittää nykyisin käytössä olevien epilepsialääkitysten vaillinaisen vasteen sairauden oireisiin ja tulevaisuudessa johtaa kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämiseen.

Väitöskirjatyö on osa konsortiotutkimusta, joka on toteutettu yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan epilepsiakeskuksen sekä Helsingin yliopiston neurotieteen keskuksen ja Folkhälsanin geneettisen instituutin kanssa. Tutkimukseen rekrytoidut potilaat muodostivat laajimman koskaan julkaistun yhtenäisen kliinisen EPM1-tutkimussarjan.

LL Nils Dannerin kliinisen neurofysiologian alaan kuuluva väitöskirja Characterization of cortical excitability in Unverricht-Lundborg disease (EPM1) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 14.12.2012.