Aivojen immuunisoluista toivoa Alzheimerin taudin hoidolle

Kimmo Salvén - 20.11.2012 - 09:15:22

Tuore hiirillä tehty väitöskirjatutkimus osoitti, että aivojen omilla immuunisoluilla, mikrogliasoluilla, saattaa olla keskeinen aivoja suojaava tehtävä Alzheimerin taudissa.
Jo pitkään on ajateltu, että herkästi saostuva ja muihin molekyyleihin tarttuva beeta-amyloidiproteiini (Aβ) on syynä Alzheimer-potilaiden muistin heikkenemiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mikrogliasolut voivat poistaa aivoista Aβ-proteiinia ja siten selittää taudin immuunihoitojen tehoa.

Master of Pharmacy Lakshman Kumar Pulin väitöskirjatyö tuo esiin uuden kiinnostavan havainnon: mikrogliasoluilla voi olla merkittäviä hyödyllisiä vaikutuksia taudin kulkuun riippumatta niiden kyvystä puhdistaa aivojen amyloidikasaumia.

Aβ-proteiinin kasautumat laukaisevat aivoissa tulehdusreaktion. Ei vieläkään tiedetä, onko tämä tulehdusreaktio pääsääntöisesti hyödyllinen vai haitallinen aivojen kannalta. Tulehdusreaktio on haitallinen, kun se pillastuttaa mikrogliasolut, jotka sitten voivat haitata hermosolujen normaalia toimintaa ja jopa tuhota ne. Kuitenkin tämän tutkimuksen mukaan tällaisen haitallinen mikrogliasolujen aktivaation voi pysäyttää ilman, että vaikuttaa aivojen Aβ-proteiinin määrään.

Puli sovelsi kahta lähestymistapaa haitallinen mikrogliasolujen aktivaation sammuttamiseksi. Ensiksi hän osoitti, että laskimoveren luovuttajilta kerätty polyklonaalinen ihmisen immunoglobuliini (IVIG) esti siirtogeenisillä Alzheimerin tautia mallintavilla hiirillä mikrogliasolujen haitallista aktivaatiota ja yllättäen myös edesauttoi aikuisikällä  syntyneiden hermosolujen hengissäsäilymistä muistin kannalta tärkeässä aivojen osassa, hippokampuksessa. Tämä on ensimmäinen kokeellinen työ joka viittaa siihen, että IVIG voi auttaa aikuisiällä syntyneiden hermosolujen säilymistä hippokampuksessa.
IVIG-hoidot ovat tällä hetkellä jo pitkällä kliinisen vaiheen kokeissa Alzheimer-potilailla. Pienellä osalla IVIGillä hoidetuista potilaista taudin etenemisen on todettu pysähtyneen jopa 3-vuoden seuranta-ajaksi. Vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta tämä kokeellinen väitöskirjatyö viittaa siihen, että taustalla voisi olla aivojen liiallisen tulehdusreaktion hillitseminen ja lisääntynyt hermosolujen uudismuodostus aivoissa.

Toinen Pulin ja työryhmän käyttämä lähestymistapa oli käyttää uudenlaisia poistogeenisiä hiiriä, joilta puuttuu keskeinen aivojen tulehdusreaktiota säätelevä geeni. Tämän Nfkb1geenin poisto niin ikään vähensi odotetusti liiallista mikrogliasolujen aktivoitumista Alzheimer-mallihiirellä ilman, että geenin poistolla oli vaikutusta aivojen Aβ-proteiinin määrään. Tässä työssä ei kuitenkaan saatu varmuutta siitä, oliko muutos kokonaisuudessan hyödyllinen vai haitallinen. Joka tapauksessa kumpikin koesarja selvästi osoittaa, että mikrogliasoluihin kohdistuvat hoidot ovat lupaava lähestymistapa Alzheimerin taudin hoitoon.

Master of Pharmacy (Pharmacology) Lakshman Pulin väitöskirja Experimental immunomodulation in Alzheimer’s disease tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 22.11.2012.