Hirvikärpäsen kotelot kelpaavat myös pikkunisäkkäille

Kimmo Salvén - 21.9.2012 - 09:35:16

Hirvikärpänen on aiheuttanut kiusaa monelle metsästäjälle, sienestäjille ja marjastajalle tänäkin syksynä. Hirvikärpänen on hirvieläimillä esiintyvä ulkoloinen, joka käyttää ravintonaan isäntänsä verta. Hirvikärpänen luetaan tulokaslajeihin, sillä se on levittäytynyt viimeisten 50 vuoden aikana Karjalan kannakselta maahamme ja etenee edelleen kohti Pohjois-Suomea.

Tähän mennessä ei ole juurikaan tiedetty, onko hirvikärpäsellä luontaisia vihollisia ja voisiko mahdollinen saalistus säädellä hirvikärpäsen populaatiokokoa sekä alueellista leviämistä.

Itä-Suomen yliopiston Biologian laitoksen tutkija Sirpa Kaunisto on selvittänyt yhdessä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa hirvikärpäsen kotelovaiheeseen kohdistuvaa saalistusta yleisesti. Aiemmassa, viime talvena julkaistussa työssä osoitettiin, että linnut syövät hirvikärpäsen koteloita erityisesti talvisin.

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, käyttävätkö myös yleiset pikkunisäkkäät, kuten myyrät ja päästäiset, hirvikärpäsen koteloita ravintonaan, ja arvioitiin kuinka laajamittaista tämä saalistus voisi olla. Asiaa tutkittiin kokeellisesti asettamalla pikkunisäkkäille tarjolle hirvikärpäsen koteloita, jonka jälkeen koteloiden hävikkiä, sekä pikkunisäkkäiden ruokailukäyttäytymistä tarkkailtiin.

Tuloksista ilmeni, että kaikki tutkimuksessa mukana olleet pikkunisäkäslajit (peltomyyrä, metsämyyrä ja metsäpäästäinen) söivät vaihtelevasti hirvikärpäsen koteloita, vaikka myös muuta ravintoa oli tarjolla. Myös kasvisravintoa pääasiallisesti hyödyntävä peltomyyrä näytti syövän hirvikärpäsen koteloita, erityisesti kun muuta ravintoa oli niukasti saatavilla, mikä oli tutkijoille yllätys. Tutkimuksen perusteella pikkunisäkkäiden aiheuttama saalistus tulisi ottaa huomioon jatkotutkimuksissa ja yleisestikin hirvikärpäsen ekologiaa kokonaisvaltaisesti hahmotettaessa.

Kauniston ja hänen yhteistyökumppaneidensa tulokset julkaistiin hiljattain ilmestyneessä Canadian Journal of Zoology -tiedesarjassa.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto

Kuvituskuva: Deegee (CC BY-SA 3.0)