Hiilihydraattien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota

Kimmo Salvén - 11.11.2011 - 10:08:03

Vähähiilihydraattiset (VHH) dieetit ja etenkin karppaus ovat olleet viime aikoina voimakkaasti tapetilla. Keskustelua on käyty niin vähähiilihydraattisten ruokavalioiden määritelmistä, terveellisyydestä, ekologisuudesta kuin ylipäätään soveltumisesta laihduttamisen tai painonhallinnan välineeksi.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön professori Matti Uusitupa ja terveystieteiden kandidaatti Emmikaisa Raussi tekivät kirjallisuuskatsauksen saatavilla olevaan, VHH-dieeteistä kertovaan tutkimustietoon. Tavoitteena oli selvittää pitkäaikaisen hiilihydraattirajoituksen vaikutuksia.

Tutkimuksissa VHH-dieettejä oli vertailtu muihin painonpudotukseen tähtääviin dieetteihin. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hiilihydraattien rajoittamisella päästiin muita dieettivaihtoehtoja nopeampaan painonpudotukseen, mutta tämän jälkeen erot hämärtyivät. Ensimmäinen syy on se, että vähähiilihydraattinen ruokavalio pienentää kehon vesimäärää.
– Toinen syy näyttää olevan se, että vähähiilihydraattisen ruokavalion aikana valinnat ovat vähäisemmät. Se on rajoittavampi ruokavalio ja siksi ihmiset eivät syö niin paljon, Uusitupa toteaa.

Pitkäaikaista tutkimustietoa on saatavilla hyvin vähän. Tutkimustieto käsitti pääasiallisesti korkeintaan vuoden mittaisia tutkimuksia. Näiden raportointia on suoritettu vaihtelevasti, eikä vertailukelpoista, yksityiskohtaista tietoa eri tutkimuksista ole aina saatavilla.

Vähähiilihydraattisille dieeteille tai esimerkiksi karppaukselle myöskään ole olemassa selkeää määritelmää, valinnat voivat toisessa äärilaidassa korostaa hiilihydraattien laatua, kun toisessa ääripäässä hiilihydraatteja pyritään välttämään mahdollisimman pitkälle.

– Sellainen tiukka vähähiilihydraattisuuden ruokavalion raja on noin 35 grammaa hiilihydraatteja päivässä, jotkut vetävät sen 20 grammaan.

Ero ravitsemussuositusten mukaiseen hiilihydraattien saantisuositukseen, n. 250g/vrk, on huikea. Vähähiilihydraattinen dieetti löytyy kuitenkin myös Käypähoito-suosituksista, joiden mukaisessa lyhytaikaiseksi tarkoitetussa VHH-dieetissä saanti jää 20-60 g/vrk.

Suurimmaksi huolenaiheeksi tutkimuksessa nousevat vähähiilihydraattisen ruokavalion pitkäaikaiset terveysvaikutukset.
– Se on turvallinen lyhytaikaisesti käytettynä, mutta jos ihmiset käyttävät sitä vuosia, emme tiedä miten sitten käy. Ongelma on siinä, mitä tulee hiilihydraattien tilalle – jos sinne tulee runsaasti kovaa rasvaa, se voi lisätä pitkällä aikavälillä valtimotautiriskiä, Uusitupa huomauttaa.

Hyvä että keskustellaan

Vaikka keskustelua on leimannut voimakas ja Uusituvan mielestä ehkä turhakin vastakkainasettelu, hän on tyytyväinen siihen, että keskustelua käydään.
– Mielestäni tässä on jäänyt käteen aika tavalla. Ihmiset alkavat taas kiinnittämään huomiota ravitsemukseen ja omaan ruokavalioonsa ja muistavat sen, että ravitsemuksella on merkitystä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Uusitupa näkee ettei hiilihydraattien vähentämiselle ole mitään yleistä tarvetta, mutta niiden laatuun ja määrään kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota.
– Pitäisi vähän vahtia mitä syö, eikä syödä ajattelematta mitä tahansa. Itse kullakin on mahdollisuus parantaa omaa ruokavaliotaan. Ei sen silti tarvitse orjuuttaa arkea, vaan sen pitäisi olla osa jokapäiväistä elämää.

Kuunte Matti Uusituvan haastattelu kokonaisuudessaan:

Kesto 20'07"

Katso myös:

A-Talk (YLE Areena, 27.10.2010)

Karppauksen terveellisyys. Vieraina professori Matti Uusitupa, ravintoneuvoja Marjut Janhunen, sekä ravitsemusterapeutit Reijo Laatikainen ja Katrin Strengell.