Kulttuurialan koulutuksen supistuksia pidetään liian suurina

Kimmo Salvén - 13.10.2011 - 18:55:05

Ammattikorkeakoulukentän kulttuurialan toimijat ovat ymmällään Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän aloituspaikkojen leikkausesityksen vuoksi.

OKM julkisti viime viikolla esityksensä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärien leikkauksista, eikä esitys kohtele etenkään kulttuurialan koulutusta silkkihansikkain. Suunnanmuutos on nopea.

– Viimeiset kolme hallitusohjelmaa ovat vahvasti painottaneet luovuutta, innovatiivisuutta, jopa siis luovien toimialojen kasvattamista ja kehittämistä, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutus- ja kehittämispäällikkö Heikki Jylhä-Vuorio.

Ammattikorkeakoulujen suuntaan on viestitty, että OKM:n esitys on vasta keskustelunavaus.
– Nyt voidaan vaihtaa mielipiteitä. Valtakunnan tasolla katsotaan kuitenkin, että tietty paikkamäärä vähenee. Saamme antaa helmikuuhun asti näkemyksiämme ja kevään aikana tulee päätöksiä, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Kaija Sääski ministeriöstä saadusta viestistä. Hän arveleekin, että tämän keskustelukierroksen jälkeen nähdään, mikä ammattikorkeakoulu osaa omaa kulttuurialaansa parhaiten puolustaa. Samalla avautuu ammattikorkeakoulujen keskinäinen kaupankäynti siitä, mitä koulutusaloja mihinkin oppilaitokseen jää.

Vaikka kyse onkin ainakin OKM:n mukaan vasta esityksestä ja keskustelunavauksesta, on suhtautuminen kulttuurialan opetusta kohtaan selvästi ristiriidassa hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen kanssa.

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

– Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012

Pohjimmiltaanhan kyse on tietenkin rahasta. Eri koulutusaloihin kohdennettavilla leikkauksilla valtio tavoittelee 126 miljoonan euron säästöjä. Ammattikorkeakoulujen mielestä säästötavoite pitäisi kuitenkin pudottaa 50 miljoonaan euroon, tämänkin jälkeen kulttuurialan koulutuksen toimintaedellytyksien ja tulevaisuuden turvaamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Leikkaukset kohdentuvat erityisen voimakkaasti kulttuurialan koulutukseen

Kulttuurialan koulutusorganisaatioissakin ymmärretään säästöjen hakemisen tarpeellisuus, mutta etenkään leikattavien aloituspaikkojen jakautumisen suhteelle ei löydy ymmärrystä.

Ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan n. 24 000 aloituspaikkaa, kulttuurialan aloituspaikkoja näistä on n. 2 100. OKM:n esitys leikkaisi aloilta yhteensä reilut 2 100 aloituspaikkaa, kulttuurialojen osuus tästä on vajaa 900 aloituspaikkaa.

Kehittämispäällikkö ihmetteleekin, maksatetaanko koko ammattikorkeakoulukentän aloituspaikkamäärän leikkausten hinta kulttuurialan koulutuksella.
– Muilta aloilta aloituspaikkoja leikataan keskimäärin ainoastaan 5,2 prosenttia, kulttuurialan kohdalla esitys on 40 prosenttia, mikä tarkoittaa puolittamista, Jylhä-Vuorio vertailee.

Kuopiossa tänään ja eilen pidetyillä ammattikorkeakoulujen valtakunnallisilla kulttuurialojen kehittämispäivillä leikkausesitys nousikin ymmärrettävästi esille.
– Tyrmistys on ihan oikeutettu ja yleisesti olemme erittäin hämmästyneitä siitä, mikä on kupletin juoni tulevaisuudessa.

– Nämä ovat niin suuria muutoksia ja esityksiä tilanteessa, jossa toimialarakenne on Suomessa muuttumassa niin nopeasti, ettei voida ennustaa edes viiden vuoden päähän. On hirveän uskaliasta leikata mitä tahansa sellaista alaa, jossa on luovaa potentiaalia ja yrityshakuisuutta näin paljon, Jylhä-Vuorio toteaa.

Kulttuuriala on helppo kohde kun haetaan säästöjä, riippumatta siitä mitä talousarvioesityksissä tai julistuksissa todetaan. Se mitä kulttuurialan koulutus sisältää voi kuitenkin tulla monelle yllätyksenä.

Kulttuurialan koulutus kulkee käsi kädessä niin teollisen tuotannon, palveluliiketoiminnan kuin käsityöammattienkin kanssa - siitä perinteisesti kulttuurilla käsitettävästä kulttuuritarjonnasta puhumattakaan.

Kulttuurialan koulutuksen niputtaminen "vain" kulttuuriksi synnyttääkin usein hämmennystä, eivätkä edes Tilastokeskuksen toimialaluokitukset kykene erottelemaan kulttuurialojen ammattialueita, joiden työllisyydessä on voimakkaitakin eroja.

– Tässä on enemmän älyllinen loukkaus kuin kyse siitä, että ihmiset olisivat huolissaan työpaikoistaan tai aloituspaikoista. Se jää epäselväksi, mitä ne visiot sitten ovat, hoidetaanko täällä tulevaisuudessa toinen toisiamme vai mistä ne uudet yritykset ja liikevaihto ja teollisuus syntyy, kun perinteiset alat ovat jo periaatteessa aikalailla siirtyneet muualle. Tässä on aika hämmästyttävä tilanne syntymässä, Jylhä-Vuorio ihmettelee.