Ojasta allikkoon verenkiertovajauksen lääkitsemisessä

Anne Heikkinen - 5.5.2011 - 08:53:57

Septisessä sokissa ja aivokuolleen elinluovuttajan verenkierron hoidossa tarvitaan usein vasoaktiivista lääkitystä. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin arvaamattomia haitallisia vaikutuksia vatsaonteloalueen verenkiertoon. LL Tero Martikaisen tuoreessa väitöksessä selvitettiin koe-eläinmallilla eri vasoaktiivisten lääkkeiden vaikutuksia.

– Vasoaktiivisten lääkkeiden haitalliset vaikutukset liittyvät vatsaontelon verenkiertoon, ne saattavat haitata ja huonontaa verenkiertoa niin, että tulee jopa kriittisiä verenkiertovajauksia. Ongelmallista on, että näitä huonoja vaikutuksia saattaa olla hankala havaita kliinisessä työssä, Martikainen toteaa. Vatsaonteloalueen verenkierron turvaaminen ehkäisee muun muassa monielinvaurion syntyä.

Vasoaktiivisten lääkkeiden vaikutusten tunteminen on tärkeää, sillä niitä käytetään verenmyrkytyksen eli sepsiksen hoidossa, joka on maailmanlaajuisesti suurimpia kuolleisuuden aiheuttajia teho-osastoilla.

Toisaalta aivokuolleen elinluovuttajan verenkierto on lähes aina riittämätön turvaamaan luovutettavien elinten hapensaantia.
– Näin saadaan mahdollisesti siirrettävien elinten elintoiminnot ylläpidettyä, eikä menetetä elimiä siirron jälkeen.

– Tulosten mukaan näistä lääkkeistä noradrenaliini vaikutta varsin turvalliselta, mutta kliinisessä työssä sen teho saattaa jäädä vajaaksi. Toisen ryhmän lääkeaineen eli vasopressiinin vaikutuksista ei vielä hirveästi tiedetä, mutta se voi olla tehokas lääke verenkiertovajauksissa silloin, jos esimerkiksi noradrenaliini ei tehoa. Se ikävä kyllä huonontaa vastaonteloalueen verenkiertoa, mutta voi olla hyödyllinen yhdistettynä toiseen lääkkeeseen, Martikainen kuvaa.

Kesto 4'27"

Lääketieteen lisensiaatti Tero Martikaisen väitöskirja Vasoaktiivisten lääkkeiden vaikutukset systeemiseen ja vatsaonteloalueen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 29.4.2011.