Matematiikkaterapeutti Marja Dräger on kouluttanut luokanopettajia ja erityisopettajia käyttämään matematiikkaterapiaa työssään vuodesta 2003 lähtien. Kysyntää kursseille on ympäri Suomea, viimeksi opettajia koulutettiin Kuopiossa.
Dräger kertoo, että tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia matematiikkavaikeuksista kärsivien oppilaiden tunnistamiseen ja kuntouttamiseen.
– Matematiikkaterapiassa lasta autetaan käytännönläheisellä tavalla ymmärtämään matematiikan oppisisältöjä. Lapsen kanssa työstetään häneltä puuttuvia tietoja ja tuetaan sitä kautta matematiikan symbolikielen ymmärtämistä, Dräger selittää.
Mutta mistä matematiikkahäiriöisen lapsen tunnistaa?
– Lapsesta voi havainnoida, että hän ratkaisee matematiikan tehtävät sormin tai mielessä laskien. Hän ei siis ole pystynyt kehittämään ja omaksumaan strategioita, joita hänelle on yritetty välittää matematiikan opetuksessa.
Vanhemmat huomaavat lapsensa matematiikkavaikeudet useimmiten siinä, että matikanläksyjen tekeminen tuntuu tylsältä ja hankalalta.
– Matematiikkavaikeudessa on kysymys pitkäkestoisesta vaikeudesta, joka lyö leimansa myös muuhun oppimiseen, Marja Dräger tiivistää.
Matematiikassa jos missä opittavan tiedon pohjan tulee olla kunnossa, sillä huono oppiminen kertaantuu jatkossa.
– Matematiikka on systemaattinen aine ja se täytyy rakentaa kuten talo eli perustukset tulee olla vankat.
Tarkan alkudiagnoosin jälkeen lapsi käy kerran viikossa tunnin mittaisessa tapaamisessa matematiikkaterapeutin kanssa. Marja Dräger kertoo, että terapia kestää keskimäärin 1-1,5 vuotta ja sen jälkeen lapsi pääsee luokkansa tasolle matematiikan keskeisissä oppisisällöissä.
– Minulla on nyt kokemusta matematiikkaterapiasta lähes 18 vuoden ajalta ja melkein kaikkia lapsia voidaan auttaa. He pääsevät luokkansa tasolle ja pystyvät jatkamaan itse matematiikan opiskelua.
Taidevartti: Timo Vaittinen – 616
26.4.2016
Aspekti 24.4.2016
24.4.2016
Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva
23.4.2016
Suomalaisten yksinäisyys
21.4.2016
Suomalaisten yksinäisyys
21.4.2016
Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva
23.4.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Koulu keskellä kylää
18.4.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Ovatko usko ja tiede ristiriidassa?: 23.04.2016 09.00
23.4.2016
Aspekti: Paikallisuuden näkökulma Snellmanin ajattelussa: 16.04.2016 09.00
16.4.2016
Teemana terveys: Biohakkerit lenkkipolulla (S): 14.04.2016 20.23
14.4.2016
Aspekti: Salakavala muistisairaus vie työikäisiä laitoshoitoon: 09.04.2016 09.00
9.4.2016
Teemana terveys: Biologiset lääkkeet tuovat tehoa lääkehoitoon (S): 05.04.2016 10.05
5.4.2016
Aspekti: Biohakkerit lenkkipolulla: 02.04.2016 09.00
2.4.2016
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Kirjoita uusi kommentti