Osaaminen kertyy pienistä puroista

Anne Heikkinen - 9.11.2010 - 14:26:54

Elinikäinen oppiminen on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän perusperiaatteita, mutta sen toteutuminen käytännössä ei ole kovin yksinkertaista. Tavoitteena on, että elämän eri vaiheissa hankittua osaamista voisi hyödyntää riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on syntynyt.

Kuinka tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittua osaamista korkeakouluopinnoissa? Tätä selvitetään Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa.

Projektipäällikkö Tommi Haapaniemi kertoo, että aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on korkeakouluille iso haaste.
– Se liittyy laajemminkin koulutuksen kehittämiseen, elinikäisen oppimisen tukemiseen sekä opiskelijoiden liikkumiseen niin eurooppalaisella korkeakoulualueella kuin kotimaassa.

– Opiskelija puolestaan voi kokea, että hänellä on vaikkapa työelämässä hankittua osaamista, joka liittyy tutkinnon tavoitteisiin, mutta ei ole välineitä sen osoittamiseen.

Hankkeen pilottialaoja Itä-Suomen yliopistossa ovat tietojenkäsittelytiede, kauppatiede, käännöstiede sekä kieli- ja viestintäopinnot.
– Ihan nollasta ei lähdetä, vaan meillä on jo olemassa hyviä esimerkkejä. Alakohtaisia eroja tosin on paljon. Näppituntumani on se, että ammattiorientoituneilla aloilla käytäntöjen luominen on helpompaa, Haapaniemi toteaa.

Tavoitteena on, että aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kytkeytyvät opintojen suunnitteluun.
– Ei ole kyse vain prosessien kuvaamisesta ja käytäntöjen kokeilemisesta, vaan puhutaan opetus ja oppimiskulttuurin muutoksesta ja uudelleen arvioinnista.

Mutta voiko uhkana olla korkeakoulujen muuttuminen tutkintoautomaateiksi, joista saa tutkinnon kuin tutkinnon väläyttämällä nippua aiemmin hankitusta osaamisesta?
– En usko, että sellainen on kenenkään tavoitteena. Jos opiskelija hakee hyväksilukua tai kurssien korvaamisia niin hänellä oikeasti on näkemys siitä, että hän osaa asian ja haluaa vapauttaa aikaa muuhun opiskeluun, Haapaniemi tuumaa.

Kesto 9'36"

Halu oppia uutta

Iisalmelainen Jaana Rissanen on hyvä esimerkki elinikäisestä oppimisesta. Hänellä on takanaan useita tutkintoja tarjoilijasta tradenomiin saakka. Tällä hetkellä hän opiskelee kauppatieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa.
– Ihminen voi olla opiskelija koko ikänsä ja kun nuorena aloittaa niin monta eri alaa ehtii kokeilla.

Aiemmat opinnot ovat olleet Rissaselle hyvä pohja jatkaa yliopistossa.
– Tuskin olisin lähtenyt opiskelemaan kandivaiheesta, joka tarkoittaa sitä, että olisin opiskellut viisi vuotta ollakseni kauppatieteiden maisteri. Tradenomipohjalla oli mahdollisuus lähteä niin sanottuun maisteriväylään eli jatkan ihan kuin olisin jo kandiopinnot suorittanut. Pääsin siis jatkamaan suoraan maisterivaiheeseen, jota täydennän tradenomeille pakollisilla siltaopinnoilla.

Aiemmin hankitusta osaamisesta on hyötyä monessakin mielessä.
– On vahvuus, että on opiskellut erilaisia aloja ja tunnistaa itsessään millainen on oppijana ja opiskelijana. Toisaalta työkokemus antaa vahvuuksia erilaisten tehtäväkokonaisuuksien suorittamisessa ja uskon, että työelämäkontakteista on yliopisto-opinnoissa hyötyä, Rissanen summaa.

Kesto 4'54"