Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito on turvallista ja tehokasta

Anne Heikkinen - 14.5.2010 - 09:10:04

Epileptinen kohtaus voi sattua kenen tahansa kohdalle voimakkaan stressin, alkoholin tai vaikkapa runsaan valvomisen seurauksena. Yksittäisestä kohtauksesta ei kannata huolestua, mutta hoitoa vaativasta epilepsiasta puhutaan kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä.

Epilepsialiiton mukaan noin prosentti eli 53 000 suomalaista sairastaa epilepsiaa. Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee 36 000 suomalaista.

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti pitkäaikaisella kohtauksia ehkäisevällä lääkityksellä, mutta osa epilepsioista on lääkehoidolle reagoimattomia. Ohimolohkoepilepsia on yleisin lääkehoidolle reagoimattoman epilepsian muoto.

– Ohimolohko on haavoittuvainen alue aivoissa. Esimerkiksi lapsuuden aikaisten pitkittyneiden kuumekouristusten tai infektioiden jälkitilassa ohimolohkon rakenteet kärsivät ensimmäisenä aivojen alueista. Tästä voi lähteä epilepsiaprosessi liikkeelle vuosien kuluessa, kertoo LL Arto Immonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Aina lääkehoito ei auta.

– Noin 20 prosenttia potilaista kärsii lääkehoidolle huonosti reagoivasta epilepsiasta. Osa näistä, eli noin 5 prosenttia hyötyy epilepsian kirurgisesta hoidosta, Immonen toteaa. Kirurgisella hoidolla tarkoitetaan neurokirurgista toimenpidettä, jonka ensisijaisena tarkoituksena on lopettaa tai vähentää kohtauksia.

LL Arto Immosen tuoreessa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että merkittävä osa ohimolohkoepilepsian kirurgisen hoidon läpikäyneistä potilaista saa hoidosta pysyvän avun. Väitöksessä selvitettiin myös ohimolohkoleikkauksiin liittyvät komplikaatiot.
– Vakavia kirurgisia tai neurokirurgisia puutosoireita aiheuttavia komplikaatioita todettiin vain kahdella prosentilla potilaista. Leikkaushoidon tulokset ovat vähintään kuusi kertaa paremmat kuin lääkehoidon tulokset.

Väitöstutkimukseen osallistuneet potilaat olivat sairastaneet epilepsiaa keskimäärin 19 vuotta. Arto Immonen toivoo, että potilaat pääsisivät leikkaukseen huomattavasti aiempaa nopeammin.
– Suositusten mukaan kirurginen hoito tulisi arvioida kahden vuoden lääkekokeilun jälkeen. Haluaisimme arvioida potilaat ja hoitaa leikkaushoidolla huomattavasti nuorempina kuin tällä hetkellä.

Kesto 4'33"

LL Arto Immosen väitöskirja Lääkehoidolle reagoimattoman ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito: leikkausta edeltävät selvittelyt ja hoidon tulokset tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 24.4.2010.