Epilepsian kirurgista hoitoa ei hyödynnetä riittävästi

Anne Heikkinen - 24.5.2010 - 11:40:34

Epilepsian leikkaushoitoa ei käytetä Suomessa riittävän laajasti hyväksi. Toisaalta leikkaushoidosta hyötyvät potilaat pitäisi sada nykyistä nopeammin arvioitavaksi ja hoidettavaksi. Tätä mieltä on Kuopion epilepsiakeskuksen johtaja, dosentti Reetta Kälviäinen.

– Kuopion epilepsiakeskus on virtuaalinen keskus, joka toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan eri yksiköissä. Meihin kuuluu neurologeja, lasten neurologeja, neurokirurgeja, kliinisen neurofysiologian lääkäreitä ja hoitajia, fyysikoita, radiologeja sekä lopulta patologi, joka tutkii leikattua aivopalaa ja selvittää, millainen poikkeavuus aivokudoksessa on ollut, joka on aiheuttanut aivosähkökäyrän häiriön ja epileptiset kohtaukset, luettelee Kuopion epilepsiakeskuksen johtaja, dosentti Reetta Kälviäinen.

Vaikean epilepsian diagnostiikka jo hoito on Suomessa keskitetty Kuopion ja Helsingin epilepsiakeskuksiin.
– Näissä yksiköissä tutkitaan mikä epilepsian aiheuttaa ja voidaanko lääkehoidon avulla parantaa tilannetta vai lähdetäänkö neurokirurgiseen toimenpiteeseen.

Epilepsian ensisijainen hoito on lääkehoitoa ja valtaosa kohtauksista saadaan kuriin lääkehoidon avulla. Noin 20 prosenttia potilaista kärsii kuitenkin lääkehoidolle huonosti reagoivasta epilepsiasta.
– Näillä potilailla, joilla kohtaukset jatkuvat lääkehoidosta huolimatta, pitäisi nykyistä nopeammin selvittää, mitä mahdollisuuksia kirurgian keinoin olisi auttaa potilasta, Kälviäinen toteaa.

Tutkittua tietoa kirurgisesta hoidosta

Suomessa epilepsiaan sairastuu vuosittain noin kolme tuhatta henkilöä, joista Reetta Kälviäisen mukaan hyviä leikkauskandidaatteja olisi 150. Nykyisin Kuopiossa leikataan 30–45 potilasta vuosittain, Helsingissä vielä tätäkin vähemmän.

– Tilanne on se, että emme leikkaa sitä määrää, joka pitäisi. Tämän hoitokeinon potentiaalisia mahdollisuuksia ei vielä nähdä.

LL Arto Immonen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan ohimolohkoepilepsian kirurgisen hoidon hyötyjä. Tutkimuksen tulos on selvä: ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito kannattaa ja merkittävä osa hoidon läpikäyneistä saa hoidosta pysyvän avun.

– Leikkaus on turvallinen operaatio. Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot selvitettiin 229 aikuispotilaalla, joille tehtiin leikkaus vaikeahoitoisen epilepsian vuoksi. Vain kahdella prosentilla potilaista oli pysyviä neurologisia ongelmia leikkauksen jälkeen. Hoito on siis turvallista verrattuna haittoihin, joita epilepsia aiheuttaa, Immonen toteaa.

Jotta leikkaushoidosta saataisiin paras hyöty, olisi potilaat ohjattava jatkoselvittelyihin epilepsiakeskuksiin nykyistä aikaisemmin. Reetta Kälviäinen toteaa, että näin voitaisiin ehkäistä pitkään jatkuneen epilepsian liitännäisongelmien kehittymistä.

Kesto 11'38"