Kasvit hyötyvät toisistaan suojautuessaan tuholaisia vastaan

Kimmo Salvén - 12.3.2010 - 09:53:35

Kasvit tuottavat erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joita ne käyttävät puolustautumiseen kasvuympäristön stressitekijöitä vastaan. Haihtuvat yhdisteet toimivat kasvien puolustuksessa sekä ympäristötekijöiden muutoksia että kasvintuholaisia vastaan, pölyttäjien houkuttelijoina sekä vastaavat muun muassa useiden yrttikasvien lajityypillisistä aromeista.

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että kasvaessaan suopursun läheisyydessä raudus- ja hieskoivu pidättävät lehtiensä pinnoille suopursun ilmaan päästämiä puolihaihtuvia yhdisteitä. Näiden yhdisteiden tarttuvuus lehtipinnoille ja haihtuvuus edelleen ilmaan on lämpötilariippuvaista. Viileän yön jälkeen koivun lehdestä vapautuikin enemmän suopursun tuottamaa palustrolia kuin mitään koivun omista haihtuvista yhdisteistä. Laboratoriokokeet osoittivat, että koivun lehtiä vioittavat tunturimittarin toukat ja lehtikärsäkkäät karttavat voimakkaasti suopursun hajua. Lehtikärsäkkäät myös valitsivat mieluummin ilman suopursunaapuria kasvaneen koivunoksan ravinnokseen kuin suopursun läheisyydessä olleen oksan.

Tutkimuksen tulos vahvistaa aiempia havaintoja suopursun hajuyhdisteiden karkoteominaisuuksista esimerkiksi puutiaisia ja hyttysiä vastaan. Perinteinen tapa laittaa ullakolle suopursun oksia suojaamaan villavaatteita ja turkiksia koituhoja vastaan on todennäköisesti toimiva, koska suopursun haju voimakkaasti vaatteiden pinnoille tarttuvana saattaa karkottaa munivaa vaatekoita. Tutkimus osoittaa erityisesti kasvien välisen vuorovaikutuksen tärkeyden mahdollisena kasviyhteisöjen koostumusta ja kasvien menestymistä säätelevänä tekijänä. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja tiettyjen kasvien naapureita suojaavasta vaikutuksesta, mutta tarjoavat uuden selityksen sen toimintatavalle. Oleellista on, että tässä niin sanotussa assosiatiivisessa vastustuskyvyssä ei vaadita kasvin omien voimavarojen eli ravinteiden ja energian kohdentamista puolustusyhdisteiden tuotantoon. Puolustus välittyy passiivisesti naapurustosta, kun puolihaihtuvat yhdisteet tarttuvat ja vapautuvat lehtipinnoista. Tulosten perusteella kasvillisuuden monimuotoisuuden merkitys korostuu metsäpuiden suojautuessa hyönteistuholaisia vastaan. Sovelluksia tutkimustuloksille voi löytyä esimerkiksi luonnonmukaiseen kasvintuotantoon sopivina tuholaistentorjuntamenetelminä.

Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja MTT:n yhteistutkimuksesta saadut tulokset julkaistiin kasvitieteellisessä New Phytologist -lehdessä.