Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen raja ja Venäjä -tutkimus on monisäikeistä tutkimusta rajan molemmin puolin.
- Tutkimus on ollut mahdollista Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen eli tuollaiset parikymmentä vuotta. Suhteita on rakennettu tänä aikana rajan taakse Karjalan tasavaltaan, Pietariin ja kauemmaksikin, kertoo laitoksen varajohtaja Heikki Eskelinen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta.
Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelee tutkijat sekä hallinto- ja opetushenkilöstö mukaan lukien noin 70 ihmistä.
Eskelisen mukaan laitoksen tutkimuskohteista valmistuu vuosittain 2-3 väitöskirjaa.
Eskelinen painottaa, että rajatutkimuksen rooli on viimeisen 10-20 vuoden aikana noussut merkittävästi.
- Taustalla on se, että rajoja on karsittu esimerkiksi Euroopan Unionin sisällä ja toisaalta uusia valtioita on muodostunut. Tätä taustaa vasten rajojen luonne on muuttunut. Tähän on vielä lisättävä globalisaatioprosessi, sanoo Eskelinen.
On selvää, että tällaisissa murrosvaiheissa muutokset raja-alueiden elämään ovat merkittäviä niin yhteiskunnallisesti kuin yksityisen ihmisenkin elämään.
- Tutkimme perinteisiä institutionaalisia rajoja, mutta myös yhteiskuntien sisälle tulevia ihmisten välisiä rajoja kuten esimerkiksi etnisten vähemmistöjen muodostumista.
Suomessa rajatutkimus on arvostettu korkealle. Siitä yhtenä esimerkkinä ovat Karjalan tutkimuslaitoksen Suomen akatemialta saamat tutkimusrahoitukset.
- Akatemia on ollut meille hyvin tärkeä rahoittaja. Meillä on ollut myös EU:n puiteohjelman hankkeita ja uusien hakemusten tekeminen on meneillään. Kiinnostus tätä tutkimusaluetta kohtaan on nousussa, luonnehtii Eskelinen.
- Suomessahan on tietty työnjako Venäjä-tutkimuksessa. Meidän alue liittyy Karjalan tasavaltaan eli meidän naapurialueeseen ja toisaalta tähän rajakysymykseen. Mitä raja merkitsee, mitä se on merkinnyt suomalaisen identiteetin kannalta, mitä se merkitsee yhteiskuntakehityksen kannalta erityisesti Itä-Suomessa, tiivistää Eskelinen.
Venäjä-tutkimusta tekee myös Aleksanteri-instituutti Helsingissä.
Joensuun kampuksella toimiva Karjalan tutkimuslaitos ei ole tutkintoja antava yksikkö. Laitoksen yhteistyökumppaneita ovat mm. maantieteiden ja yhteiskunnallinen tiedekunta. Laitos antaa opetusta, siellä tehdään jatko-opiskelua ja se valvoo valtakunnallista tutkijakoulua Venäjä- ja rajatutkimuksen alalla, jota Suomen akatemia rahoittaa.
Karjalan tutkimuslaitos verkossa: www.joensuu.fi/ktl/
Kevään yhteishaku käynnistyy
1.3.2010
Tutkija Leena Palotie: Miten perimän kartan selviäminen muokkaa käsitystämme ihmisestä ja ihmisyydestä?
14.5.2007
Tutkija Leena Palotie: Miten perimän kartan selviäminen muokkaa käsitystämme ihmisestä ja ihmisyydestä?
Nimi: Mari (vieras)
Suomi ja koko maailma menetti tässä tutkijassa paljon. Äärimmäisen mukava ihminen joka todella...
Näytä kommentti
Biomassojen polton pienhiukkaspäästöihin kiinnitettävä huomiota
Nimi: Jyri Lautala (vieras)
Olli se on kova mies!
Nyt pitää ens kesäksi makkaratulillekin hommata sellaset sähkövimpaimet, ett...
Näytä kommentti
Raskausdiabetes odottavien äitien vitsauksena
Nimi: Odottava äiti (vieras)
Yle kertoi tutkimuksesta jonka mukjaan raskausdiabetekset saattavat kaksin- tai jopa...
Näytä kommentti
Antero Karumaa: Onko asevelvollisuus aikansa elänyt?
Nimi: Hah! (vieras)
Vaikuttaa vähän siltä ettei Jaana ole yksi niistä, joka aseisiin tarvittaessa tarttuu.
Aseistakielt...
Näytä kommentti
Antero Karumaa: Onko asevelvollisuus aikansa elänyt?
Nimi: Jaana (vieras)
Aivan selvästi meillä on kulunut jo liian kauan edellisestä sodasta tai suuresta selkkauksesta Venä...
Näytä kommentti
Kirjoita uusi kommentti